Charmikas Chambrunin puisto Nizzassa

Oleellisena elementtinä terassiltamme avautuvassa  maisemassa on komea  Dianan Temppeli, Temple de Diane, joka tunnetaan myös nimellä Temple d'amour. Se kruunaa kauniin meri- ja kaupunkinäkymän. Temppeli on ollut paikoillaan jo 130 vuoden ajan. 

Dianan temppeli on Nizzan merkittäviin puistoihin kuuluvan Chambrunin puiston komistus. Leveine kadulta nousevine portaineen temppeli antaa puistolle hieman juhlavan ilmeen. Puiston historia on mielenkiintoinen. Siellä kasvoivat esimerkiksi Nizzan ensimmäiset palmut.   

Puisto on alueella, joka kuului 1800-luvun alkupuolella Hippolyte Caïs de Pierlasille (1787-1858), vanhaa nizzalaista  sukua olevalle kreiville. Cais de Pierlas osti 15 hehtaarin maa-alan vuonna 1837. Sitä ennen alue oli ollut maatalouskäytössä. 

Tontilla oli myös linnamainen rakennus, joka oli alun perin metsästysmaja. Se muutettiin 1800-luvun alussa uusgoottilaiseksi kartanoksi, jonne kreivi muutti asumaan. Rakennus on tiettävästi edelleen paikoillaan. Siitä  näkyy kadulle vain toinen torni, jossa on risti. Taloa on modernisoitu ja siinä on nyt useita asuntoja. Kuulemma eräs suomalaisrouvakin on kuulunut sen asukkaisiin. Rakennuksen komea jugendhenkinen portti on Vieux Chemin de Gairautin ja  Avenue Alfred de Vignyn risteyksessä, josta myös näkyy rakennuksen torni.   

Cais de Pierlasin maalaama nizzalaismaisema St Philippeltä kaupunkiin päin

Cais de Pierlas oli arvostettu taidemaalari ja kuvanveistäjä. Hän maalasi sekä maisemia että muotokuvia.  Hänen maalaamansa muotokuva huutokaupattiin äskettäin Christiesillä 17500 punnalla. Cais de Pierlasin suunnittelema on myös Cimiezin kirkon julkisivu.  

Taiteen lisäksi kreivin suurena kiinnostuksen kohteena oli kasvitiede. Hän teki puutarhastaan kasvitieteellisen puutarhan ja oli edelläkävijä 'jardin d’acclimatation -puutarhojen' eli kasvien sopeuttamispuutarhojen rakentajana. Hän oli ensimmäinen, joka kasvatti  Nizzassa palmuja. Chambrunin puistossa on vieläkin joitakin hänen ajoiltaan olevia puita, jopa vanhempiakin.

Vuonna 1876 Cais de Pierlasin suku möi maat toiselle kreiville, Dominique Aldebert Pineton de Chambrunille (1821-1899), joka vaimoineen tuolloin muutti asumaan Nizzaan. Kreivi Chambrun oli merkittävä poliitikko ja sosiologi. Hän julkaisi useita sosiologiaa ja filosofiaa käsitteleviä teoksia. Hän myös oli perustamasssa Pariisiin sosiaalimuseota. Kreivi oli huomattavan rikas eikä kreivitärkään ollut varsinaisesti keppikerjäläinen, olihan hän kuuluisan Baccaratin kristallitehtaan perijätär.  

Kreivi stailasi puutarhansa uuteen uskoon huippuammattilaisten avulla. Hän suunnittelutti vuonna 1885 puiston korkeimmalle kohdalle vaimolleen näyttävän musiikkipaviljongin. Tehtävä annettiin arkkitehti Philippe Randonille. Rakennusta pidetään hänen romanttista tyylisuuntaa edustavana päätyönään.   

Komea paviljongista tulikin. Marmori tuotiin Carrarrasta. Rakennuksen muoto jäljittelee Tivolissa olevaa Sibyllan temppeliä. Katto lepää 12 korinttilaisen pylvään varassa. Korkeutta temppelillä on kunnioitettavat  20 metriä.  

Dianan temppelin rakentaminen oli pitkä prosessi, joka  vaati  viisi vuotta. Lopulta vuonna 1890 kreivitär pääsi järjestämään siellä konsertteja, joita varten temppeli oli rakennettukin. Konserteista tuli tärkeä seurapiiritapahtuma, jopa yhtä kuuluisa kuin mahtavan Chateau de Valrosen konsertit.  

Myös puiston istutukset kokivat muodonmuutoksen. Uutta lookia suunnittelemaan kreivi palkkasi aikansa maineikkaimpiin puutarhasuunnittelijoihin kuuluneet Bühlerin veljekset. Veljesten suunnittelemia upeita puutarhoja on edelleen ihailtavina eri puolilla Ranskaa. 

Puiston parhaan loiston aika kesti vain muutaman vuoden. Kreivin ja kreivittären kuoleman jälkeen puisto myytiin vuonna 1899 eräälle hotellinomistajalle. Tätä bisnesmiestä ei ilmeisesti pidetä niin merkittävänä, että nimeä kannattaisi mainita missään puiston historiatiedoissa. Sen sijaan hänen vuonna 1906 rakennuttamansa upean’jäähallin’, Palais de Glacen, arkkitehdin nimi on tiedossa. 

Tätä herttaista julistetta myytiin jääpalatsin rahoittamisen tueksi

Jääpalatsin  sai suunniteltavakseen nizzalaisarkkitehti Francois  Fratacci, jonka käsialaa voi ihailla myös lähistöllä St Mauricessa olevassa  erikoisessa ja kauniissa kerrostalo Palais du Parc Fleuri 'ssä. 

Kuopion tyttönä en voi välttyä näkemästä yhtäläisyyksiä jääpalatsin ulkomuodon ja Johan Victor Strömbergin suunnitteleman Kuopion kauppahallin välillä. Ainakaan Strömberg ei ole plagioinut ideaa Frataccilta, sillä Kuopion kauppahalli valmistui jo 1902. Tuskin Frataccikaan on eksynyt Kuopioon saakka inspiroitumaan. Sen sijaan Pariisissa oli jo tuohon aikaan jääpalatseja. Niissä luisteltiin elegantisti pitkissä mekoissa ja lierihatuissa. Lätkän peluu oli vielä tuntematonta.

Komea  jääpalatsi toimi ensimmäisen maailmansodan aikana myös sotilassairaalana

Chambrunin jääpalatsin edustan aukio sai nimen square Jean-Baptiste Carpeaux (taidemaalari ja kuvanveistäjä ) joka sillä on vielä tänäkin päivänä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi otettiin hyötykäyttöön sotilassairalaksi. Nizzan kaupunki osti vuonna 1927 nykyisen puiston alueen. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki piti parhaana hävittää komea palatsi ja kaavoittaa alueelle asuinrakennuksia. Nykyinen puisto on enää vain osa alkuperäisestä kreivi ja kreivitär Chambrunin maineikkaasta jardinista. Kokoa puistolla on edelleenkin 10836m2.

Chambrunin upeaa jääpalatsia ei  siis enää ole muualla kuin muistoissa ja vanhoissa postikorteissa. Nizzassa kyllä edelleenkin luistellaan ja nyttemmin myös pelataan lätkää keskustan modernissa Jean Bouin-jäähallissa. 

Kaupungilla on oma jääkiekkojoukkuekin, jonka menestys on parantunut viime vuosina ymmärrettävistä syistä. Jos suomalaisilta kysytään, Les Aigles de Nicen menestys on suomalaisten ansiota. Se johtuu siitä, että viime vuosikymmenellä entinen maajoukkuetason jääkiekkoilija, Nizzassa kakkoskodin omistava Juha Rantasila, keksi  että suomalaisilla voisi olla tässä lajissa jotain annettavaa. Hän otti yhteyttä Nizzan kotkiin ja pian joukkueessa pelasikin useita suomalaisia.  Tänä vuonna suomalaisnimiä ei pelaajaluettelosta taida löytyä, mutta vielä viime vuonna pelaajien listalla komeilivat nimet Karri Koivu ja Joni Räikkönen. Aiempina vuosina suomalaisnimiä löytyi enemmänkin. Joten ihmekö siis, että nyt keväällä 2016 Les Aigles on  noussut Ranskan toiseksi parhaaksi jääkiekkojoukkueeksi!   

Libanonin seetripuu on istutettu jo 1700-luvulla

Chambrunin puistossa on jäljellä joitakin alkuperäisiä puitakin, esimerkiksi valtava Libanonin seetripuu, joka arvellaan istutetuksi 1700-luvulla. Sen rungon ympärys-mittta on 5,4 metriä noin metrin korkeudella maasta. Muita puistolle tunnusomaisia puita voivat kasvitieteilijät tunnistaaa näistä nimistä: des Chamaedorea elegans, C. sartorii, Phoenix sylvestris ja Trachycarpus martianu  

Puistossa on myös lasten leikkipaikka, joka on erittäin suosittu. 

Kansantanssiryhmä toukokuun Fete des Mais -tapahtumassa 2015 Chambrunin puistossa

Chambrunin puistossa järjestetään lämpiminä vuodenaikoina silloin tällöin juhlia ja muita aktiviteetteja.  

Dianan temppeli  on äskettäin  kunnostettu entiseen loistoonsa, joten puisto on kaikin puolin tutustumisen väärti. 

Puiston aukioloajat riippuvat päivän pituudesta :

Ouverture à 8h00.
Fermeture : 19h du 1er avril au 31 mai.
20h du 1er juin au 31 août.
19h du 1er septembre au 30 septembe.
18h du 1er octobre au 31 mars.

Katso lisää kuvia tästä

Youtubista löytyy hyvä video, jossa esitellään puiston eri osia