Terveisiä Roomasta: Caracallan kulttuuri- ja liikuntakeskus

Tänään, 21. huhtikuuta Rooma juhlii syntymäpäiviään.   Jos se ei ole maailman kaikkein vanhin kaupunki,  niin ei moni voi olla vanhempikaan. Kaupunki täyttää juuri tänään 2769 vuotta!!! - Riittävästi vuosia oikeuttamaan  kaupunkia käyttämään titteliä Ikuinen kaupunki.  

Buon compleanno, Roma! 

Iän laskeminen alkaa siitä, kun Rooman syntylegendan mukaan  naarassuden kasvattamat kaksospojat Romulus ja Remus perustivat kaupungin seitsemälle kukkulalle huhtikuun 21. päivänä 753 eKr.   Rooman kukkuloilta on kuitenkin löytynyt jälkiä asutuksesta jo noin 1400-luvulta eKr.  

Mutta tänään on kaupungin synttärit, joita juhlitaan perinteisesti ilotulituksin.  Harmittaa, että  en pääse paikalle täältä Nizzasta.  Täytyy tyytyä muistelemaan äskeistä visiittiä keisari Caracallan rakennuttamille termeille eli kylpylään.  Kylpylän rakentaminen aloitettiin vasta vuonna 212 eli 975 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen eikä se ollut lajissaan ensimmäinen.

Kirjoista ja kuvista ei ole helppo hahmottaa  niitä valtavia mittasuhteita, jotka muinaisten roomalaisten kylpyharrastukselle oli pyhitetty.   Vasta paikan päällä huomaa mittakaavan ja alueen laajuuden.  Eikä voi olla myöskään ihmettelemättä, miten taitavia rakentajia  roomalaiset olivat.

Caracallan kylpylä oli nykytermein todettuna mahtava kulttuuri- , kylpylä- ja liikuntakeskus, johon kuului kirjastoja, lukusaleja, seurustelutiloja, pesula, eri jumalien palvontapaikkoja, viinipaikkoja ja jopa seksipalveluita. Kylpeminen oli aikaa vievä  tapahtuma.  Riisuutumishuoneista mentiin harrastamaan liikuntaa voimistelukentälle, sieltä hikoiluhuoneisiin, pesuhuoneisiin, kuumaan kylpyyn ja  seurustelutiloihin.  Kylmän kylvyn tarvitsijat menivät jatkoksi vielä taivasalla oleviin  viileään frigidariumin altaaseen ja  uima-altaaseen.   

Termirakennuksista on vielä jäljellä sen verran että ilmakuvista näkyy rakennuksen muotokin selvästi. 

Opastaulussa on nähtävänä ilmakuva nykyisistä termeistä 

Tällainen oli kylpyläkompleksi Caracallan aikaan. Alue käsitti lähes 11 hehtaaria ja keskusrakennus  oli kooltaan huikeat 220 x 114 metriä. 

Taidehistorioitsija Onni Okkosen kuvaus 90 vuoden takaa voisi olla kirjoitettu tänään: ”Nykyään on tämä kompleksi vain ihmeellistä raunioromantiikkaa, Rooman suurenmoisinta. Kerran oli rakennus puettu kaikkeen hellenistisroomalaiseen komeuteen vaikuttaen silloin modernismin loistosaavutukselta; nyt johtavat raunioituneet tiilikivimuurit ja jättiläissalit monen metrin paksuisine seinineen mieleen jonkin epähistoriallisen giganttiajan.

Kokonaisuus on siinä määrin päivän todellisuuden ulkopuolella, että nykyaikaisten turistien esiintyminen siinä vaikuttaa oudoksuttavalta; paremminkin odottaisimme muurein takaa ilmestyvän keskiaikaisian paroneja tai niitä myöhempiä ryövärijoukkueita, jotka näissä tiloissa ovat viimeksi asuneet.”  Italian taidekaupunkeja, 1925.

Juhani Aho tutustui myös termeihin paikan päällä: ”Siellä myöskin Karakalla keisarin rakentama kylpylaitos, johon aikoinaan mahtui kolmetuhatta uimamiestä ja jonka rauniot vieläkin vetävät vertoja Kolosseumille.  Mitä ovatkaan kaikki nykyajan mukavuudet tämän saunarakennuksen rinnalla. Viileäin palatsimaisten holvien alla voivat siellä vapaat kansalaiset viettää päivät päästää kylpien, kävellen, voimistellen, lukien ja keskustellen päivän tapahtumista. Nykyaikaiset klubiolot ovat vain heikkoa jäljittelyä siitä, mihin Roomassa sillä alalla oli jo kehitytty ”  , Minkä mitäkin Italiassa, 1922.

Eino Leino puolestaan  totesi:  ”Täällä Caracallan termeillä olivat Rooman ylimykset kylpyammeissaan istuneet, viimeiset päivän-uutiset suusta suuhun lennelleet. Surissut ilma sukkeluutta, älyä, valtio-oppia, filosofiaa, lakitiedettä, raha-asioita, sotaviestejä, juomajuttuja, sanalla sanoen kaikkea sitä, mikä täyttää nykyaikaisen tupakansavuisen ravintolan ilmakehän”, Onnen orja, 1913.

Kuvasta päätellen uima-allaskaan ei ole kovin tuore keksintö

Termit   olivat käytössä kolmesataa vuotta kunnes gootit katkaisivat tärkeimmät akveduktit.  Termit joutuivat kaikenlaisten ’termiittien’  kynsiin, jotka hyödynsivät kiviaineksia rakennusmateriaaleina.  Tiedoksi kaikille jotka kuvittelevat kierrätyksen olevan moderni idea: Roomassa sitä on harrastettu vuosituhansia. Farnesen suku kierrätti  1500-luvulla kylpylän seiniltä irrotettuja marmoreita  sekä kaksi valtavaa kivistä kylpyammetta oman palatsinsa tarpeisiin. Ammeet  taisivat olla liian isoja Farnesen kämppään, sillä ne ovat nähtävinä Piazza Farnesella.

Lattia- ja seinämosaiikkeja on säilynyt yllättävänkin paljon, niin että niiden kuvioista saa hyvän käsityksen.

Opastauluissa kerrotaan lähemmin mitä kussakin rakennuksessa  oli, lisäksi voi saada käyttöönsä nauhalta tulevan  selostuksen. 

Kauniilla ilmalla termit ovat mitä miellyttävin tutustumiskohde, jossa on tilaisuus paitsi sivistää itseään ja saada aikaperspektiiviä, myös nauttia mukaansa ottamiaan eväitä luonnon helmassa.  Sikälikin tällainen pääsymaksullinen alue on miellyttävä, että sinne eivät vaivaudu kaduilla jatkuvana riesana olevat kaupustelijat. 

Terme di Caracalla, Viale delle Terme di Caracalla 52. Paikalle pääsee helposti bussilla 

Klikkaamalla kuvia näet ne isompina.