Maailmankuulu Femme Fatale - huvilanomistaja St Mauricessa

Kaupunginosamme, Nizzan  St Maurice, on  tavanomainen, tavisten - toimihenkilöiden ja työväestön - asuttama alue. Vielä reilut 100 vuotta sitten näillä tienoilla oli oliivi- ja viinitarhojen ohella muutama suuri tontti hienoine huviloineen ja puutarhoineen. Esimerkiksi omalla tontillamme majaili venäläinen ruhtinas Demidoff ja  naapurissa Chambrunin kreivi ja kreivitär.  

Joskaan meillä päin ei  nyttemmin taida julkkiksia tai raharikkaita näkyä, löytyy lähimaastosta tunnetuille kynäniekoille omistettuja katuja: Baudelaire, Georges Sand, Mistral, Alfred de Musset, Dumas, Guy de Maupassant, Alphonse Daudet, Georges Sand, Chateaubriand ...  Kortteli tunnetaan nimellä Les Poetes.  Jostain syystä yksi katu on kuitenkin omistettu  Georges Bizet'lle, vaikka muusikoille on toisaalla oma korttelinsa.

Aivan huushollimme lähellä, Chambrunin puiston naapurissa, on runoilija André Chénierin (1762-1794) mukaan nimetty pikku katu. Sen varrella on tavallinen pieni kerrostalo, vajaat  60 vuotta vanha Villa Caroline.  Uskoakseni  nimi juontaa Carolina  Oterosta (1868-1965).  

Carolina tunnetaan paremmin nimellä La Belle Otero.   La Belle Epoquen aikaan hän oli kuuluisa estraditaiteilija Pariisissa, kurtisaanien kuningatar,  tanssijatar, laulajatar ja näyttelijä  jonka maine oli huipussaan  viime vuosisadan alkaessa.

Carolina jos kuka oli todellinen Femme Fatale,  kirjaimellisesti.  Kookas, korpinmustat hiukset, vartalo kuin tiimalasi, virheetön iho.  Silmissä katse, joka sai maailman rikkaimpien ja vaikutusvaltaisimpien miesten päät sekaisin.   

Otero oli lähtöisin Espanjasta. Köyhä yksinhuoltajaäiti   laittoi tytön piikomaan jo 10-vuotiaana. Tytöllä ei ollut muuta omaisuutta kuin kauneutensa.  Tarinat hänen lapsuudestaan vaihtelevat, mutta kerrotaan, että hänet raiskattiin 10-vuotiaana. Ilmeisesti hän meni naimisiin 14-vuotiaana ja erosi 19-vuotiaana.

Monenlaisten kehnojen kumppanien jälkeen hän tutustui vähän kunnollisempaan mieheen, joka auttoi hänet tanssijattaren uran alkuun. Siitä alkoi menestyksekäs tie esiintyvänä taiteilijana.  Vuodet 1894-1908 olivat Oteron uran huippuaikaa:  hän esiintyi loppuunmyydyille katsomoille Folies Bergères’issä ja l’Olympiassa.  Eikä suosio rajoittunut vain Ranskaan. Otero hurmasi yleisönsä myös  Madridissa, Milanossa, Berliinissä, Lontoossa ja Yhdysvalloissa. Nykytermein voitaisiin puhua kansainvälisestä huippuartistista.

Hehkeästä sulottaresta tuli monelle ihailijalle pakkomielle. Hänen vuokseen kuusi onnettomasti rakastunutta miestä teki itsemurhan  ja lisäksi käytiin lukuisia kaksintaisteluita. Itsemurhien takana saattoi olla sekin, että hurmaantuneet herrat olivat pahasti köyhtyneet törsättyään omaisuutensa jumalattarensa suosiota tavoitellessaan.  Otero saattoi kelpuuttaa seuraansa sellaisiakin, jotka eivät olleet varsinaisia komistuksia. Hän oli tokaissut kerran ystävälleen joka ihmetteli että ihaillulle kaunottarelle kelpasivat rumiluksetkin: "Kuule, mies, jolla on tili Cartierilla, ei koskaan ole todella ruma."

La Belle Oteron  lumoissa  oli myös huomattava määrä Euroopan kuninkaallisia. Hän oli Englannin kuningas Edward VII:n, Saksan Wilhelm II:n, tsaari Nikolai II:n, Espanjan kuningas Alfonso XIII:n, Serbian kuningas Alexander II:n, Monacon ruhtinas Albert I:n, Venäjän suuriruhtinaiden  Nikolain ja Pietarin,  Belgian kuningas Leopold II:n, Westminsterin herttuan ja  jopa Japanin keisarin rakastajatar.  Luetteloa voisi jatkaa monilla muilla aatelis- ja bisnesmiehillä, unohtamatta  pääministerinäkin toiminutta Artistide Briandia.   

Ihailijat antoivat hänelle ’kullattuja vaunuja, linnoja, ämpäreittäin jalokiviä’ ja talon Champs-Elyseesiltä.  Muuan amerikkalaismiljonääri tarjosi illallisella ostereita ja kaviaaria. Jokaisen osterin sisällä oli helmi. Oterolle lahjoitetut korut olivat myös erityisiä.  Joukossa oli Marie Antoinettelle kuulunut helminauha,  keisarinna Eugenielle  kuulunut timanttikoru ja kaulakoru, jonka oli omistanut Itävallan keisarinna Sissi. Eräs  ihailija lahjoitti hänelle boleron, johon oli ommeltu runsaasti Place Vendomen jalokivikauppiaalta ostettuja  arvokkaita jalokiviä. Otero oli jalokiviinsä hyvin mieltynyt ja käytti niitä myös esiintyessään.

Uransa huipulla La Belle Otero oli  niin haluttua seuraa, että hänellä oli varaa torjua tarjous  10 000 frangin yöstä. Onneton ehdottelija tappoi itsensä tämän nöyryytyksen vuoksi. 

Oteroa  pidetään  jopa  ensimmäisenä ranskalaisena  elokuvatähtenä.  Hän näet esiintyi vuonna 1898 tehdyssä elokuvassa Valse Brillante noin minuutin ajan.  Elokuva sai aikanaan paljon huomiota.  Tässä youtubesta löytyvässä videossa näkyy kyseinen kohuelokuva tai ainakin osa siitä. Youtubesta löytyy myös näyte vuodelta 1906 hänen laulutaidostaan.

Tuohon aikaan   Oteroa ja hänen tunnetuimipia  virkasisariaan seurattiin  ja ihailtiin kuin nykyisin Kim Kardashiania.  He esiintyivät usein myös postikorteissa.  Oterokin sai mukavaa lisätienestiä lukuisista postikorteista joissa poseerasi ja joista tässäkin jutussa on pari näytettä.

Ei siis ihme, että hän oli  parhaina päivinään monimiljonääri, jonka omaisuuden sanotaan olleen nykyrahassa  26 miljoonan euron arvoinen. Palveluskuntaakin oli enimmillään kymmenkunta henkeä, muun muassa keittäjä, pyykkäri, autonkuljettaja ja  hovimestari.  

La dolce vitassa oli kuitenkin yksi kupru. Carolina oli peliriippuvainen.  Hän viihtyi hyvin niin Monte Carlon kuin muillakin kasinolla ja saattoi menettää  huikeita summia lyhyessä ajassa.  

Kaunottaren vaikutus ulottui jopa arkkitehtuurin puolelle. Cannesin yli satavuotiaan,
legendaarisen  Carlton-hotellin kupoleitten mallina huhutaan  olleen  La Belle Oteron rinnat. 

Mutta kaikki muuttuu. Aikakausi jolloin La Belle Oteron kaltaiset taiteilijat saattoivat olla jumaloituja kuuluisuuksia, näivettyi samaan tahtiin kuin Oteron rikkaudet ja kauneus, eräs hänen elämäänsä perehtynyt kirjoittaja kuvailee sattuvasti.

Otero lopetti uransa 46-vuotiaana, ensimmäisen maailmansodan alkaessa.  Hän  päätyi asumaan Nizzaan.  Aluksi hän vuokrasi komean huvilan Cimiezistä ja osti maaseudulta talon. Sittemmin hän osti vasta valmistuneen huvilan St Mauricen kaupunginosasta.  Hän antoi huvilalle nimeksi Villa Carolina.   On mahdollista, että huvila on edelleen olemassa, mutta toisen nimisenä.  Niin tai näin, naapurissamme oleva pieni  kerrostalo Villa Caroline  lienee saanut ainakin nimensä ellei tonttiakin Oteron huvilalta.

Työt lopetettuaan Otero julkaisi 1920-luvulla muistelmansa. Ne edustavat asiantuntijoiden mukaan juuri nytkin niin muodissa olevaa  vaihtoehtoista totuutta, eli ovat mielikuvituksen tuotetta.

Oteron muistelmia voi edelleenkin yrittää ostaa. Kuva on Amazonilta 
jossa kuitenkaan juuri nyt ei taiada olla tarjolla 

Lienevätkö muistelmat vaiko tositapahtumat olleet pohjana, kun hänen oikeastikin varsin värikkäästä elämästään tehtiin elokuva La Belle Otero vuonna 1954. Elokuva on musikaali joka sijoittuu 1900-luvun alun Pariisiin, pääosassa  María Félix. 

Otero oli 86-vuotias kun hänestä tehtiin elokuva. Tässä hän poseeraa Maria Felixin kanssa, jolle oli
lohkaissut, että tuossa iässä hänen takiaan jo kolme miestä oli tappanut itsensä. 

Esiintymiset  lopettanut Otero  ei osannut mukauttaa rahankäyttöään uuteen elämäntilanteeseensa eikä pahaksi onnekseen pystynyt lopettamaan pelaamistaan.  Hän viihtyi entiseen tapaan Rivieran pelikasinoilla, joissa saattoi hävitä suuria summia yhdessä illassa.  Hänen kerrotaankin lausahtaneen, että hänellä on elämässään vain kaksi nautintoa. Ensimmäinen on voittaa pelissä ja toinen on siinä häviäminen.  

Pikku hiljaa omaisuus hupeni. Ensin menivät myyntiin korut, sitten hienot huonekalut ja lopulta myös Villa Carolina. Hän oli tehnyt lisäksi huonoja osakesijoituksia ja ajautui velkakierteeseen. Ennen niin varakkaasta lumoojattaresta tuli varaton. Hän muutti asumaan vuonna 1945 Nizzan rautatieaseman lähistölle vaatimattomaan vuokra-asuntoon Hôtel Novelty-nimisessä rakennuksessa. Toisen maailmansodan jälkeen hän pyysi köyhäinapua kaupungiltakin, mutta  Nizzan kaupunki ei avustanut kansalaisuudeltaan edelleen espanjalaista madamea. Monte Carlon kasinon omistava  Societé des Bains de Mer  antoi köyhtyneelle kanta-asiakkaalleen  20 000 frangin  avustuksen, mutta se ei pitkälle riittänyt.  Vuonna 1954 hän joutui siirtymään entistä pienempään ja vaatimattomampaan yhden huoneen asuntoon samassa rakennuksessa. Huoneessa ei ollut mitään mukavuuksia. 

Elämä oli niukkaa, vaikka hän sai kohtuullisen korvauksen  vuonna 1954  tehdystä elokuvasta. Nämä varat hän sijoitti hautamonumenttiin ja hautajaiskuluihin. Muutaman vuoden kuluttua hänelle myönnettiin avustusta varattomien taiteilijoiden avustusrahastosta.

La Belle Otero eli pitkän elämänsä ilmeisen terveenä ja kuoli sydänkohtaukseen 97-vuotiaana 1965. 

Hôtel Noveltyn rakennus, jossa Otero asui elämänsä viimeiset 20 vuotta, osoitteessa 26, rue d'Angleterre,  on nyttemmin kunnostettu laadukkaammaksi hotelliksi. Nimessä muistetaan kuuluisaa asukasta: Residence Caroline Otero. Rakennuksen seinästä löytyy muistolaatta, jossa sanotaan kaunistelematta: Ici a vécu de 1945 à 1965  Caroline Otero, dite La Belle Otéro, 1868 - 1965 Reine Frivole de la Belle Epoque. Suomeksi: Täällä asui 1945 - 1965 Caroline Otero eli La Belle Otero 1868-1965, Belle Epoquen kevytmielinen kuningatar. 

Vuosi sitten samassa korttelissa avattiin myös Oterolta nimensä  ja inspiraatiota sisustukseensa saanut  viihtyisän oloinen neljän tähden hotelli   Villa Otero. osoitteessa  53 Rue Hérold. Hotelli näyttää olevan kohtuuhintainenkin.

Kuuluisa kaunotar tervehtii hotellin seinällä asiakkaita

http://kolinaakoromandelista.blogspot.com/

Tässä vielä linkkejä, joissa on aiheesta lisää:

http://histoire.andresy.free.fr/conference/Conference%20J.%20Marec%20CHA.pdf

https://maggiemcneill.wordpress.com/2012/03/30/la-belle-otero/ 

https://en.wikipedia.org/wiki/La_Belle_Otero

https://fr.wikipedia.org/wiki/Caroline_Otero

http://halloftheblackdragon.com/reel/hotties-of-history-carolina-la-belle-otero/

https://fromthebygone.wordpress.com/category/la-belle-otero-2/

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19552/kerronta.pdf?sequence=3

http://ficanas.blog.lemonde.fr/2011/08/21/nice-la-poubelle-de-la-belle-otero/

http://www.fayard.fr/la-veritable-biographie-de-la-belle-otero-et-de-la-belle-epoque-9782213615554

http://hotelcarlton.fr/labelleotero/

http://www.pss-archi.eu/immeubles/FR-06088-41310.html

http://munegu.over-blog.com/article-4256736.html

http://www.villa-otero.com
http://www.pss-archi.eu/immeubles/FR-06088-52834.html

http://data.bnf.fr/12322696/caroline_otero/

https://www.amazon.fr/Souvenirs-intime-belle-Otero-%C3%A9dition/dp/B001BNCZLC