Legendaarinen ilmapurjehtijatar



Baronesse Raymonde de Laroche,  teatterirooliin liittyvä postikorttikuva


Näin Kansainvälisen  naistenpäivän lähestyessä pikku bloggaus naisesta, jolle myönnettiin maailman ensimmäisenä  naisena lentolupakirja tasan 107 vuotta sitten. 

1800- ja 1900-lukujen taite  oli ihmeellistä aikaa. Oli otettu käyttöön uudet keksinnöt, kuten sähkö ja  automobiilit. Vuonna 1903 nähtiin ensimmäiset moottoroidut Wrightin veljesten lentokoneet.

Ensimmäinen lentotapahtuma järjestettiin Ranskan Reimsissä vuonna 1909. Seuraavana vuonna niitä järjestettiin jo kaksikymmentä  eri puolilla maailmaa, muun muassa Nizzassa.  Lentotapahtumissa kilpailivat keskenään eri lentokoneiden valmistajat, samaan tapaan kuin autokilpailuissa.  1910 oli merkkivuosi ilmailun historiassa: ensimmäinen alppien ylilento ja Englannin kanaalin ylitys. Silloin alettiin soveltaa lentokoneita myös sotilaallisiin tarkoituksiin.   

Yli sata vuotta sitten lentäjien on täytynyt olla varsinaisia rämäpäitä. Ei voi kuin ihmetellä miten nuo huterat härvelit ylipäätään pysyivät ilmassa. Monesti eivät pysyneetkään. Lentäjiä kannustivat vaappuviin kyhäelmiinsä  muun lisäksi sievoiset rahapalkinnot. Vakavia  onnettomuuksia sattui tämän tästä. Heikompaa hirvittää katsoakin youtubesta löytyviä ensimmäisiä  lentoja esitteleviä filminpätkiä. Niistä näkyy esimerkiksi, kuinka laskeutumisen jälkeen lentokoneen rullatessa maan pinnalla sen luo juoksee ihmisiä ja yksi mies ottaa koneesta kiinni, jotta se saadaan pysähtymään.   

Tuohon aikaan oli olemassa selkeät käsitykset siitä, mitkä tehtävät sopivat naisille, mitkä eivät. Poikkeuksiakin oli. Muutama rohkea nuori nainen uskaltautui  jopa lentäjäksi, kuten Pariisista kotoisin ollut Elisa Léontine Deroche (1882-1919).  


Raymonde de Laroche on historian ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin  lentolupakirja.
Hän sai sen  8.3.1910, joten häntä on hyvä muistella  kansainvälisenä naisten päivänä. 

Elisa oli putkimiehen tytär, joka oli pienestä pitäen kiinnostunut autoista ja moottoripyöristä. Hänestä tuli kuitenkin näyttelijä. Lahjakas nuori nainen harrasti lisäksi sekä taidemaalausta että kuvanveistoa. Teatterin lavalla hän käytti taiteilijanimeä Paroonitar Raymonde de Laroche vaikkei sen kummempi paroonitar ollutkaan. Laroche tutustui lentämiseen ja Voisin-lentokoneiden valmistajaan miesystävänsä  Léon Delagrangen välityksellä. Leonkin oli lentäjäksi ryhtynyt näyttelijä. Hänen käyttöönsä oli Voisin-tehdas rakentanut jopa lentokoneen vuonna 1907. Pariskunnalla oli yhteinen lapsikin.

Vuoden 1909 lokakuun lopussa, lyhyen Voisin-tehtaalla saadun opastuksen jälkeen, Paroonitar pääsi kokeilemaan lentämistä. Ensimmäinen lento oli lyhyt pyrähdys, mutta pian hän jo liiteli pitemmän neljän mailin matkan. Vallinnut voimakas vastatuulikaan ei häntä säikäyttänyt, sillä hän kertoi tunteneensa, että kone oli täysin hänen hallinnassaan. Jo seuraavan vuoden helmikuussa de Laroche  teki historiaa ollessaan ensimmäinen nainen joka koskaan oli osallistunut lentokilpailuihin. Tämä tapahtui Heliopolisissa Egyptissä.  Hänelle kilpailun neljä koetta olivat kuitenkin epävirallisia lentoja, jotka tarvittiin lentolupakirjan saamiseksi. Edellytykset täyttyivät ja hän sai lupakirjan ensimmäisenä naisena maailmassa. Samalla hänestä tuli ensimmäinen nainen joka on Afrikassa osallistunut lentokisoihin.  



Paroonitar de Laroche oli sen verran kuuluisa, että hänestä kirjoittivat myös suomalaiset sanomalehdet. Uutisista saattaa huomata, että lentäminen oli vielä niin uutta, ettei suomenkielinen alan sanastokaan ollut vakiintunut. Usein suomenkielisissä lehtiuutisissa kerrottiin ilmapurjehduksesta lentämisen sijaan. Eikä se ihan metsään mennyt, sillä koneitten siivet olivat kankaasta.

Nya pressen-lehti uutisoi  18.5.1910  Baronessan de Larochen olleen  toukokuisella Pietarin lentoviikolla. Hän ei kuitenkaan osallistunut kilpalentoihin, vaan oli paikalla vain mainosmielessä.  Kilpailun ulkopuolella hän kuitenkin nousi koneella ilmaan 50 metrin korkeuteen ja  pysyi siellä noin 5 minuuttia. Hän ehti lentää useaan kertaan läheisen metsän yli. Lehden mukaan laskeutuminen ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen, sillä hän ei ehtinyt pysäyttää  moottoria  ajoissa. Mekaanikkojen avulla se silti onnistui. (Ehkäpä toimittaja ei ollut nähnyt tuota yllä mainittua filmiä, jossa näyttää olevan sääntönä, että joku juoksee pysäyttämään härvelin.) 

Tsaari Nikolai II ihastui lentäjättäreen vastaanotollaan puhutellen tätä paroonittareksi.  Tämän seurauksena  de Laroche oli sitä mieltä,  että koska tsaari oli häntä paronittareksi puhutellut,  hän oli muodollisestikin oikeutettu tähän kunniaan.  Hän ei enää yrittänytkään  oikaista paroonitar-nimitystä.  Myös siteeraamani suomalaiset sanomalehdet puhuvat paroonittaresta  enempiä selittelemättä.



Dagens Tidning-lehti kertoo  vuonna  1912  paroonittaren  onnettomuudesta, joka sattui vuoden 1910 tammikuussa. Paroonittaren lentokone ajautui tuulen mukana niin että se törmäsi puuhun. Kone meni säpäleiksi,  mutta  lentäjätär  nousi romun keskeltä vahingoittumattomana ja oli jo seuraavana päivänä ilmassa uudella koneella.   

Voisinin lentäjät Reimsin tapahtumassa 1910

Dagens Tidningin mukaan Reimsissä  heinäkuussa 1910  de Laroche kilpaili ainoana naisena naisten palkinnosta, 5000 markasta.   ’Sonnustautuneena  pukevaan lentäjän asuunsa, valkeaan villapaitaan, valkoharmaaseen ja mustaraitaiseen housuhameeseen (delad kjol), ruskeisiin sukkiin ja kenkiin ja valkoiseen villapäähineeseen hän lensi 200 metrin korkeuteen ja miltei saavutti palkintoon tarvittavan pakollisen matkan, kun kone äkkiä syöksyi alas 80 metrin korkeudesta ja hautasi nuoren ilmapurjehtijattaren alleen.  Hänen vasen kätensä ja molemmat jalkansa murtuivat.  Mutta olipa onnettomuuden jälkeinen  sitominen  miten kivuliasta tahansa, paroonitar osoitti suurta sankaruutta eikä hänen huuliltaan päässyt ainoatakaan valitusta.’ 

Ilmailuhistoriaa käsittelevällä nettisivulla kerrotaan tosin, että hän oli pitkään tajuttomana, joten  ehkä siksikään  ei huulilta päässyt valituksia. De Laroche oli arvioinut, että muut olivat lentäneet liian lähellä minkä vuoksi ilmanpaine aiheutti  hänen koneeseensa häiriön. Silminnäkijät puolestaan kertoivat hänen itsensä tulleen liian lähelle muita koneita ja hätäännyksissään tehneen kohtalokkaan väistömanööverin. Ei ihme, jos ilmassa oli ruuhkaa, sillä Reimsissä kilpailijoita oli ilmassa jo 67 ja ilmoittautuneita vieläkin enemmän.  R. Larochen nimi mainitaan lentäjäluettelossa numerolla  59.

Dagens Tidning totesi, että rohkea ja kaunis ilmapurjehtijatar, joka on vain 29-vuotias ja kahdeksanvuotiaan pojan äiti, oli onnettomuuden jälkeen pitkään sidottuna sairasvuoteeseen eikä sittemmin  uskaltanut uhmata ilman vaaroja.  

Vaikka onnettomuus oli niin vakava, että de Laroche oli vähällä menettää henkensä, hän toipui vammoistaan parissa vuodessa ja jatkoi jälleen lentämistä. Vuonna 1913 hän jo voitti Coup Feminassa nelituntisella non stop -lennollaan. Maailmansodan sytyttyä hän tarjoutui lentämään Ranskan sotilaskoneita, mutta viranomaisten mielestä moiset toimet olivat liian vaarallisia naisille. Sen sijaan hänet kelpuutettiin vapaaehtoisena kuskaamaan autolla ranskalaisia upseereita rintamalinjoille ja takaisin. Tästäkin vaarallisesta tehtävästä hän selvisi ehjin nahoin.

Sodan päätyttyä Paroonitar palasi lentämiseen pariin ja teki vuonna 1919 naisten ennätyksen lentäen 3900 metrin korkeudessa. Ennätyksen rikkoi pian amerikkalainen Ruth Law 4720 metrillä. Ei kestänyt kauankaan, kun Raymonde de Laroche löi  Lawn  ennätyksen lentämällä 4800 metrin korkeuteen.  Pian tuon jälkeen hän sai surmansa ollessaan uuden lentokonetyypin kyydissä koelennolla.  Konetta  ohjasi toinen lentäjä.   

Kansainvälisellä naisen päivällä yli satavuotinen historia

Usein  kansainvälisen naisten päivän alkuperäksi mainitaan 8.3.1857, jolloin New Yorkin vaatetehtaiden naiset  lakkoilivat työolojensa vuoksi.  Kansainvälinen sosialistisen naisten konferenssi, joka  kokoontui Kööpenhaminassa 1910, päätti alkaa kansainvälisen naistenpäivän vieton newyorkilaisten naisten mielenosoituksen muistoksi.

Wikipedia taas on sitä mieltä, että maailman ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää vietettiin   19.3.1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Tasan sata vuotta sitten, 8.3.1917 tekstiiliteollisuudessa työskennelleet naiset lakkoilivat myös Pietarissa. Lakkoilu laajeni ja  johti lopulta tsaari Nikolai II:n luopumiseen kruunustaan. 

Niin tai näin,  YK:n yleiskokous julisti vuonna 1972 vuoden 1975 kansainväliseksi naisten vuodeksi. Ensimmäistä YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin 8.3.1975.


Suosittu juliste

Tietoa Paroonitar Raymonde de Larochesta  sain sivutuotteena,  kun innostuin oheisen julisteen taustoista ja Nizzan vuoden 1910 Meeting d’Aviatonista. Tapahtumasta kertovissa uutisissa ja osanottajatiedoissa ei mainita Paroonitarta, vaikka Voisinin kone osallistuikin kisaan
Kaunis juliste on jäänyt muistuttamaan jälkipolvia tapahtumasta. Se  on varmasti tuttu monille erilaisista matkamuistoista. Itselläni on siitä tehty postikortti ja kuopiolaiselta kirppikseltä löytynyt palapeli. Juliste on taiteilija Charles Léonce Brossén (1871-1945) tunnetuin teos. Hiljattain Christiesillä huutokaupattiin tällainen 1910 painettu juliste  7500 punnalla eli 8875,50 eurolla.


Lähteitä
Dagens Tidning 31.3.1912, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Nya pressen  18.5.1910, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot  

Kommentit

  1. Vuoden 2019 aikana on tarjolla tilaisuus kuulla paroonittaren tarina draamaopastuksena Järvenpään taidemuseossa näyttelyyn Sadejuovia ja pilvisäteitä liittyen. Sen esittää vuoden 2016 kulttuurijärvenpääläinen Marika Sampio-Utriainen, joka myös vastaa käsikirjoituksesta.
    Rakkaudesta ilmailuun – Baronesse Raymonde de Laroche –draamaopastuksen kantaesitys oli naistenpäivänä 8.3. 2019.
    Muut esitykset: 24.3. 5.5. 22.5 24.7 8.9 28.9 klo 13 Järvenpään taidemuseossa
    7/6/4€, alle 16-v. ilmaiseksi, tai Museokortti
    https://museot.fi/utstallningar/?nayttely_id=20199

    Oletko jo nähnyt esityksen?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit ovat tervetulleita.

Suositut tekstit