Merkintöjä Milanosta
Uutta Milanoa HUOM! kuvia klikkaamalla ne näkyvät isompina |
Nizza – Helsinki väliä voi matkustaa muutoinkin kuin
suoraan. Voi poiketa esimerkiksi Pariisissa, Roomassa tai Milanossa. Pariisiin ei voi koskaan kyllästyä, Rooma
säväyttää aina ja Milanossakin riittää ihmeteltävää muutamaksi päiväksi.
Hiilijalanjälkikin hiukkasen pienenee, jos Milanosta jatkaa Nizzaan junalla. Perille pääsee neljässä ja puolessa tunnissa, junanvaihto Ventimigliassa. Italiassa
junamatkustaminen on halpaa eivätkä italiaanot taida olla yhtä hanakoita lakkoilemaankaan
kuin Ranskan rautatieläiset, joten ainakin Ranskan rajalle saakka pääsee
helposti. Samalla saa junan ikkunasta jo aavistuksen siitä, kannattaako nähtyihin maisemiin palata erikseen tutustumaan.
Milanohan ei ole
samanlainen turistien suosikki kuin vaikkapa
Ikuinen Rooma tai pittoreski
Venetsia. Joissakin matkavinkeissä Milanoa suositellaankin vain viikonloppureissun kohteeksi.
Pitempikestoista visiittiä suunnittelevalle ehdotetaan tutustumista Milanon lähialueisiin.
Milano tunnetaan ehkä paremmin bisneskaupunkina ja maailman muodin ja designin keskuksena kuin
lomakohteena. Mutta ei sieltä kulttuuriakaan
puutu: on maailmankuulu ooppera La Scala, muutama hieno museo ja mahtava tuomiokirkko, Il Duomo.
Kaupungissa on aikoinaan myös vaikuttanutt sellainen kulttuuripersoona kuin Leonardo da Vinci. Keskustassa
on museo, jossa jonotetaan katsomaan da
Vincin Pyhää ehtoollista, jonka hän
maalasi Milanossa asuessaan. Da Vincille
on omistettu myös tekniikan museo, jossa esitellään hänen teknisiä keksintöjään.
Il calcio
Kun tulimme Milanoon toukokuun lopussa, jo
rautatieasemalla saatiin muistutus siitä, että kaupunki on lisäksi
jalkapallokaupunki. Seura AC Milan on kuulemma ’Maailman menestynein
joukkue’ , ’Il club più titolato al
mondo’ kuten seuran tunnuslause kuuluu.
AC Milan on kuulemma voittanut eniten kansainvälisiä palkintoja. Toinen merkittävä jalkapalloseura on
Inter.
Espanjasta tultiin joukolla kannustamaan kahden espanjalaisen joukkueen ottelua |
Saapumispäivänämme Milanon omat
sankarit eivät pelanneet, mutta kaupungissa oli tärkeä jalkapallo-ottelu jossa
kaksi espanjalaista joukkuetta kilpailivat mestariliigan voitosta. Paikalle oli
tullut yli 20 000 espanjalaista jalkapallofania ja ilmassa oli suuren jalkapallojuhlan
tuntua.
Duomon aukiolla oli jalkapallotapahtuman kunniaksi olutta myynnissä. |
Tuomiokirkko on yksi Euroopan suurimmista. sisään mahtuu 40 000 ihmistä. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1387 ja jatkuivat seuraavat 600 vuotta. Rakennuksessa on 135 tornia, 3 400 patsasta, 150 lasimaalausta sekä muita maalauksia.
Jalkapallon ystävät voivat fiilistellä aterioidessaankin, jos aterioivat keskustan ravintolassa, jossa on heidän sankariensa pelipaidoista koottu hieno seinätaideteos |
Un grande futuro
Päällimmäisenä mielikuvana kuukausi sitten tapahtuneesta koukkauksesta Milanoon jäi kuitenkin se, että kaupunki haluaa profiloitua moderniksi kaupungiksi. Rakennustyömaan aidassa oli paljon puhuva teksti: Un grande futuro passa da qui. Toinen usein toistuva Milanoa luonnehtiva lause on : Milano che guarda al futuro. Eli Milanoa markkinoidaan eri tahoilla tulevaisuuden kaupunkina.Rakennustyömaan seinässä, lähellä CityLife-korttelia julistetaan: Un grande futuro passa da qui – ehkä vapaasti ymmärrettynä: Täällä tehdään suurta tulevaisuutta |
Mainoslauseille on
katetta. Tässä kaupungissa moderni
arkkitehtuuri on kunniassaan. Siellä
kohoaa monia toinen toistaan mahtavampia ja
näyttävämpiä pilvenpiirtäjiä. Uljasta, uutta keskustan
tuntumassa olevaa Porta Nuovan – Porta Garibaldin aluetta on rakennettu muutaman viime vuoden
aikana. Päädyimme sinne oikeastaan sattumalta, kun kävimme
vilkaisemassa paljon mainostettua Corso Como 10:n ravintola-näyttelytila-designmyymälä -yhdistelmää.
Corso Como 10 design-myymälässä näytti olevan tarjolla myös modernia veistostaidetta. Juuri löytyikin tietoa tuosta vihreästä möhkäleestä Sen saa omakseen noin 12500 eurolla. Se onkin istuin. Ja löytyi myös hautapaaden tarina. Kaupassa näitä ei selitelty. TODELLINEN design-tuntija tietty tietää muutenkin että kyseessä on tunnetun brändin 50-vuotisnäyttely. |
Corso Como 10 – silmän ja vatsan ruokaa. Trendikäs osoite. Corso Como 10:ssä on tilava ravintola, jolla on sekä ulko- että sisätiloja |
Corso Como 10:n lasidesign-tarjontaa |
Vain lyhyen kävelyn päässä kohoaa uusi, moderni kortteli korkeine rakennuksineen,
kauppoineen, toimistoineen ja ravintoloineen. Alueella kunnioitetaan kuuluisia arkkitehteja:
uuden aukion nimi on Piazza Gae Aulenti ja jonkin matkan päässä on Piazza Alvar
Aalto.
Gae Aulentin aukiolla on milanolaisen kuvanveistäjän Alberto Garuttin teos Le voci della città - Kaupungin äänet |
Gae Aulentin aukiolla on mielenkiintoinen puurakennus |
Cino Zucchin suunnittelema La corte verde ei sekään ole ihan tavallinen talo Corso Comolla. |
Bosco Verticale - maailman kaunein ja innovatiivisin pilvenpiirtäjä vuonna 2015 |
Uusissa, korkeissa rakennuksissa
on useimmiten jokin juju, joka erottaa ne massasta. Gae Aulentin aukion laidalla on myös hieno, lasisista julkisivuista erottuva, moderni, pyöreitä muotoja omaava, puinen rakennus. Ehkä teatteri?
Jonkin matkan päässä kohoaa kohti taivaita Stefano Boerin suunnittelema Bosco Verticale (Pystysuora metsä), kahden pilvenpiirtäjän kokonaisuus, jossa parvekkeille on istutettu kaikkiaan 2000 puuta. Se on voittanut useita suunnittelupalkintoja, esim. vuonna 2015 Maailman kauneimman ja innovatiivisimman pilvenpiirtäjän tittelin. Bosco verticale on osa Bio Milano –hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden vehreä kaupunki, jossa hyödynnetään uusinta ympäristöteknologiaa ja rakentamisen uusimpia suuntauksia, kuten vertikaaliviljelyä.
Jonkin matkan päässä kohoaa kohti taivaita Stefano Boerin suunnittelema Bosco Verticale (Pystysuora metsä), kahden pilvenpiirtäjän kokonaisuus, jossa parvekkeille on istutettu kaikkiaan 2000 puuta. Se on voittanut useita suunnittelupalkintoja, esim. vuonna 2015 Maailman kauneimman ja innovatiivisimman pilvenpiirtäjän tittelin. Bosco verticale on osa Bio Milano –hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden vehreä kaupunki, jossa hyödynnetään uusinta ympäristöteknologiaa ja rakentamisen uusimpia suuntauksia, kuten vertikaaliviljelyä.
Parin kilometrin
päässä Porta Nuovan alueesta on toinen pilvenpiirtäkeskittymä, CityLife:n
kaupunginosa. Myös siellä on arkkitehtonisesti merkittäviä uusia liike- ja asuinkerrostaloja ja pilvenpiirtäjiä, eikä
sekään kovin kaukana keskustasta.
Arkkitehtuuria seuraaville rakennusten arkkitehdit Daniel Libeskind ja Zaha Hadid ovat tuttuja nimiä.
Zaha Hadidin CityLife-rakennuksia |
Zaha Hadid ei ehtinyt nähdä tätä rakenteilla olevaa suunnittelemaansa Torre Generalin pilvenpiirtäjää valmiina |
Varsinkin maaliskuun viimeisenä päivänä edesmenneen irakilais-brittiläisen
arkkitehti Hadidin suunnittelemat seitsemän City Life –korttelin kerrostaloa ovat upeita ja ainutlaatuisia luomuksia. Niistä
tulee mieleen laiva. Pari vuotta sitten
valmistuneissa rakennuksissa taitaa olla kaupungin kalleimpia asuntoja. Niiden naapurissa on vielä keskeneräinen, Zaha Hadidin suunnittelema pilvenpiirtäjä
parin muun pilvenpiirtäjän naapurina.
Irak on juuri julkaissut Zaha Hadidin kunniaksi postimerkin. Kun nykyisessä uutisvirrassa ei juurikaan ole myönteisiä uutisia tuolta suunnalta, tämä on positiivinen poikkeus. |
Alueen toisella reunalla on Daniel Libeskindin
suunnittelemia korkeita kerrostaloja, jotka samoin edustavat mielenkiintoista, tavallisuudesta
poikkeavaa arkkitehtuuria. Yhteensä
näissä rakennuksissa on 650 asuntoa.
Nämä modernit
kaupunginosat ovat vielä joiltakin osin rakenteilla. CityLifeen on vielä luvassa mielenkiintoinen, Daniel Libeskindin suunnittelema modernin taiteen museo. Sen verran erilaisia nämä korttelit ovat verrattuna
omien leveysasteidemme uudisrakennuksiin, että kannattaa käydä katsastamassa,
jos vähänkään tällainen kiinnostaa.
Milanon katukuvasta näkee että se on Italian kaupan
ja teollisuuden keskuspaikka. Siellä
pitää päämajaa muun muassa Alfa Romeo ja Pirelli. Kaupunki antaa varakkaan yleisvaikutelman.
Vanhat keskustan kerrostalot ovat
päällisin puolin hieman karun näköisiä, silti
jotenkin mahtavia. Milanolle näyttävät olevan tyypillisiä myös näiden karuilta näyttävien rakennusten katoilla olevat kattopuutarhat.
Milanolaista mahtavuutta - julkisivu täynnä veistoksia |
Komeitten porttien raosta näkee, että niiden takana on kauniita puutarhoja aivan ydinkeskustassakin. |
Myös Mussolinin vaikutus arkkitehtuuriin on aistittavissa 1930-luvun rakennuksissa.
Mussolinin ajan arkkitehtuuria |
Vanhoja rakennuksia katsellessaan tulee mieleen, että paljonkaan ei Italian suurkaupungeissa ole julkisivujen
ideoinnissa tainnut tapahtua sitten
muinaisten roomalaisten. – Kunnes on tultu viime vuosina rakennettujen pilvenpiirtäjien aikakaudelle ja alettu rakentaa
futuristisia luomuksia.
Disegno
Arkkitehtuurin lisäksi kaupungissa voi helposti tutustua
muotoilun viimeisiin tuuliin. Designkauppojaon runsaasti, samoin muotia. Esimerkiksi Via Montenapoleonen varrella on
lähes kaikilla merkittävillä vaatemerkeillä oma liikkeensä.
Pirtsakkaa disegnoa olohuoneeseen. |
Kenzon somistustaidetta |
Shoppailukierroksen voi aloittaa Vittorio Emmanuele II:n galleriasta hankkimalla Versacen kaupasta kunnollisen torikassin. |
Vähän hienomman paitapuodin ulkomainos on kuin moderni veistos |
Ihan kivikylä ei Milano kuitenkaan ole. Siellä on muutama iso puisto, joissa voi vaikkapa seurata tavallisten lapsiperheiden
elämänmenoa viikonloppuisin. Esimerkikis Giardini Pubblicin puistossa on tarjolla monenlaista hauskaa lapsille ja isommillekin - heppakyytiä, pikku juna, kiipeilyä, ulkoilmakonsertteja yms.
Giardini pubblici de Indro Montanelli |
Ristoranti
Pakollisiin käyntikohteisiin kuuluu myös upea Vittorio Emmanuele II:n galleria tuomiokirkkoa vastapäätä hienoine kauppoineen ja ravintoloineen. |
Kauppagalleriassa voi myös ihastella upeita kivilattioita |
Hyviä ravintoloita italialaiskaupungeissa riittää. Mitään
suosikkia ei ole ehtinyt lyhyillä vierailuilla
löytyä, mutta aterioidessamme Vittorio Emmanuele II:n galleriassa ei ainakaan
jäänyt mitään huonoja muistoja.Käydessämme ihastelemassa ja ihmettelemässä uuden asuinalueen arkkitehtuuria, modernissa ostoskeskuksesta löytyi pieni pikaravintola, jossa tarjottiin polenta-annoksia. Tätä italialaista maissista tehtyä köyhien perinneruokaa ei monessa paikassa tapaakaan, joten pitihän sitä maistaa. Ainakaan ensimmäisellä kerralla se ei vienyt kieltä mukanaan, vaikka oli varmasti tehty juuri kuten pitääkin. Vähän tuli sahajauho mieleen. Ehkä polentaan pitää tottua. Kiva idea kuitenkin tarjota perinneruokaa ultramodernissa ympäristössä.
Trip advisorista päätellen Milanossa on suuri määrä hyviä ravintoloita, joista löytyy myös
kasvissyöjille runsaasti vaihtoehtoja. Designin ystävien kannattaa etsiä ravintolaa
haulla design restaurant Milan, niin voi nauttia hyvästä ateriasta samalla kun
saa silmänruokaa. Näitä onkin useita,
sillä italialaiset design-talot ovat
laajentaneet bisneksiään myös hotellialalle ja fine diningiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Armani ,
Dolce & Gabbana, Roberto Cavalli,
Bulgari ja Moschino.
Piristävänä poikkeuksena kaikesta modernista ovat raitiovaunut, joista osa on varmaankin sadan vuoden ikäisiä tai melkein. Hieman on ergonomia niiden valmistumisesta kehittynyt, mutta on hienoa, että ne edelleen elävöittävät kaupunkikuvaa. Ja hyvinhän ne kulkevatkin, joskin kyytiin kapuaminen on hiukan haasteellista.
Milanolaisessa ratikassa nostalgista tunnelmaa |
Ratikassa ohjeistetaan mitä ei saa tehdä: ei saa kurkottaa ulos ikkunasta... |
eikä tupakoida .... |
sylkeminenkään ei ole sallittua. Vanhaan hyvään aikaan kylttimaalareilla riitti hommia. |
Milanossa hotellit ovat kokemuksemme mukaan olleet todella edullisia silloin, kun kaupungissa ei
ole mitään suuria tapahtumia. Mutta hinta on helposti kolminkertainen jos kaupungissa tapahtuu jotain tärkeää kuten nyt jalkapallo-ottelu. Suosikkihotellimme Wattredici on moderni ja siisti, aamiainen todella
monipuolinen. Kerran
on majailtu AC Marriot hotellissa, joka
on pilvenpiirtäjässä Porta Garibaldin - Porta Nuovaan tuntumassa. Sillä kertaa hinta oli
erittäin edullinen eli tuolloin ei tainnut kaupungissa olla suuria tapahtumia. 10. kerroksesta
oli mielenkiintoiset näkymät, mutta välitön lähitienoo ei erityisemmin säväyttänyt. Kaupunkia rumensi lisäksi sade, joka on ollut läsnä jokaisella Milanon visiitillämme.
Kun touko-kesäkuun
vaihteessa hotelleissa ei ollut juurikaan tilaa, turvauduimme ensi kertaa Airbnb:hin. Saimmekin todella kivan, tilavan ja hyvin
varustellun asunnon erinomaiselta paikalta. Siellä olisi viihtynyt kauemminkin. Hinta jäi ehkä
puoleen senhetkisistä kolmen tähden hotellihuoneista ja jopa monista Airbnb:n kohteista.
Majapaikkamme porrashuoneeseen mentiin komean ulko-oven kautta. Pihalla oli pieni suihkulähdekin. |
Majapaikkamme upea portaikko |
Hieman tosin olisi houkuttanut kokeilla Hotel
Demidoffia sen nimen vuoksi. Liekö nimellä kuitenkaan mitään tekemistä sen
Demidoffin suvun kanssa, joka aikoinaan omisti taloyhtiömme tontin Nizzassa
(ks. blogiteksti Hulppean huvilan hämärä
historia). Netissä olevien kuvien
perusteella paikka ei vaikuttanut kovin puoleensa vetävältä. Koska hotelli sattui olemaan naapurikorttelissa,
näimme sen sattumalta myös paikan päällä ulkopuolelta. Eikä
harmittanut lainkaan ettei sinne menty. Myös
ensi kerralla kun menemme Milanoon, menemme mieluiten nyt löytämäämme
Airbnb-asuntoon.
Eli yhteenvetona: Milanossa riittää sekä vanhaa että uudenuutta
nähtävää. On pilvenpiirtäjiä, modernia huippuarkkitehtuuria, kulttuuria, jalkapalloa, muotoilua, muotia sekä hyvä julkinen liikenne metroineen ja ratikoineen. Usein on myös mahdollisuus majoittua todella edullisesti. Paljon jäi vielä näkemättä, vaikka tämä ei ollut ensimmäinen käynti kaupungissa. Tämän blogin onkin tarkoitus toimia myös omana - joskaan ei mitenkään tyhjentävänä - muistilistanani seuraavaa Milanon
visiittiä ajatellen.
Tuollainen paasi designmyymälästä olisikin pikantti lisä puutarhan koristeeksi! Onhan sinne haudattu muutama tuhkattu lemmikki, joten miksipä ei. Mitähän se rahti ... :)
VastaaPoistaKaipa paasi on jotain muovin tapaista ja ontto. Ehkä mahtuisi kapsäkkiinkin. Innostuin vasta nyt googlaamaan Pratonesta. Tuo vihreä paljastui 60-luvun design-istuimeksi, jonka voi ostaa naurettavalla 12500 €:n hinnalla. Hautapaadellekin löytyi tarina ja paino, ks. linkki. Painaa vaivaiset 3 kg. Ja kyllä: tämäkin on istuin. Että varmaan sitten tuo vieressä oleva säkistä tehty mekkokin on jokin haute couture-kolttu, vaikka maallikko pitäisi sitä kaatopaikalta pelastettuna, kustomoituna perunasäkkinä.
Poistasaiskohan tuonne myytyä perunasäkkiä. Hieno juttu. Erinlainen maailma.
PoistaPerunasäkistä on moneen lähtöön Käy myös vaikkapa huonekalujen verhoiluun. Kannattaa kuitenkin poistaa ensin ne perunat siitä.
PoistaZaha Hadidista on julkaistu erityisesti hänen kuolemansa johdosta tänä keväänä useita artikkeleita mm. Hesarissa. Tuorein on tämän päivän lehdessä jossa hänelle on omistettu kaksi kokonaista sivua. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1468205983215
VastaaPoista