Nizzan Eco-Vallée = betonilaakso?

Viimeksi tuli hehkutettua Milanon tulevaisuuteen suuntaavia asuinalueita. Siitä lähti ajatus vilkaista, mitä netistä löytyy aiheista Tulevaisuuden kaupunki ja Nizza. Nizzahan tunnetaan hohdokkaana turistikohteena ja entisaikojen aristokraattien talvisena asuin- ja juhlintapaikkana, ei niinkään modernin ympäristöajattelun tyyssijana.

Tein tähän muutamia maallikon muistiinpanoja Nizzan uudesta aluevaltauksesta, rakenteilla olevasta läntisestä ekokaupunginosasta, Eco Valléesta. En kylläkään ole nähnyt sitä vielä paikan päällä. Eikä sinne  kannata heti mennäkään ekskursiolle, mutta joskus vuoden, parin päästä alue tarjoaa ehkä ekoarkkitehtuurin alalta jotain uutta ihmetteltävää, kenties ihastelua herättävää.

Älykästä rakentamista

Eri puolilla maailmaa on harrastusta ympäristöystävälliseen ja vihreään rakentamiseen. Netissä esitellään mitä ihmeellisimmän näköisiä ekopilvenpiirtäjiä, ekologisia rakennuksia ja ekokaupunkihankkeita. Ekokaupungit ovat osin pakostakin tulevaisuudessa yhä välttämättömämpiä siedettävän elinympäristön säilyttämisen kannalta.

Suomi ei ole mitenkään jälkijunassa tässä ajattelussa. Yksi ekokaupunki on esimerkiksi valmistumassa Helsingin Kivistöön, toinen pian päättyvä projekti on Tekesin hanke Älykäs kaupunki, Smart city.  Ohjelmassa haetaan ideoita, jotka tuovat ratkaisuja kaupunkien tarpeisiin, ja joilla on kansainvälistä markkinapotentiaalia. Älykkään kaupungin pääteemoiksi mainitaan älykäs liikkuminen, älykäs rakennus, älykäs energia ja älykkäät palvelut.

Smart citeissä pyritään ekotehokkuuteen ja elämänlaadun parantamiseen. Teemat ovat lähellä ekokaupunkiin liitettyjä ominaisuuksia. Smart city -käsite ymmärretään väljästi kuvaamaan kaupunkien innovatiivista kehitystä informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa hyväksikäyttäen.

Ekokaupunkikäsite on samansuuntainen. Siihen yhdistetään energiatehokkuus, tehokas kierrätys, liikennejärjestely, jossa käveleminen on ensisijainen liikkumismuoto, toiseksi pyöräily ja kolmanneksi julkinen joukkoliikenne. Ekokaupungin asuinalueet ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella, vihreitä ja viihtyisiä, asunnot kohtuuhintaisia. Ympäristönsuojelu ja ekologinen kestävyys ovat tietenkin tärkeitä. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä, jotta ne saastuttaisivat mahdollisimman vähän.

Varin laaksossa ekoillaan

Edellä mainittuja ekokaupungin ja Smart cityn tavoitteita löytyy myös Nizzan Eco Valléesta. Ilmankos se onkin saanut Ville de demain –rahoitusta (Tulevaisuuden kaupunki) , jota Ranskan valtio antaa innovatiivisille rakennushankkeille. Laakson nimikin viittaa siihen, että kyseessä olisi ympäristö, jossa ekologisuus on tärkeässä roolissa.

Nizzan ex-pormestari Christian  Estrosi lanseerasi joitakin vuosia sitten Eco-Vallée –hankkeen ollessaan aluekehitysministerinä. Hän ylpeili myöhemmin, että veti ministerinä tuolloin kotiinpäin. Viime vuosina Var-joen laaksoon onkin jo noussut muutama ekorakennuskohde. Voi olla, että Eco-määre on hieman vuosien saatossa uutisoinnissa jäänyt taka-alalle, mutta ei se hävinnyt ole. Hankkeella on omat nettisivunsakin, joilta voi seurata miten projekti edistyy.  

Huomisen laboratorio ja betonilaakso

Nizzan Ekolaakso- projektin kerrotaan tavoittelevan ekologista mallia rakentamisen, asukkaiden ja työntekijöiden parhaiden liikenneratkaisujen suhteen, autonomisuutta energian kulutuksessa sekä ylipäätään älykkään tulevaisuuden kaupungin koekappaleena toimimista. Tai kuten Estrosi määritteli, se olisi Huomispäivän Ranskan laboratorio.

Ekolaaksoon nousee mm. korkeita kerros- ja toimistotaloja, joissa on otettu huomioon ympäristöarvot ja moderni ympäristöteknologia. Ekolaaksoa nimitetään myös Nizzan Piilaaksoksi sinne tulevan/suunnitellun modernin teknologian vuoksi.

Ekolaaksoon tulevat yritykset ovat myös mainostaneet panevansa rakentamisessa paremmaksi kuin ympäristönormit vaativat. - No, kaipa Ekolaakso olisikin aika yliampuva nimi, jos laaksoa rakennettaisiin noudattamalla  normeja vain rimaa hipoen, kuten rakentamisessa yleensä on tapana. Ekolaakson esitteessä maalaillaan vihrein sävyin uljasta tulevaisuudenkuvaa, joskin vihreys taitaa kasvaa paljolti betonin päällä... Tänne kaavaillaan 50 000 uutta työpaikkaa ja 4400 asuntoa.

Jotkut ovat heittäneet ilkeästi arvion, että Estrosi peittää ekokaupunkinsa betonilla. Myös EU kyseli projektin ekologisuuden perään. Projektin vuoksi paljon viljelysmaata ja luontoa häviääkin betonin tieltä.

Ekoa on varmaankin esimerkiksi se, että koko Eco Valléehen on ilmoitettu istutettavan 1500 puuta. Kun vertaa määrää Milanon Porta Nuovaan, jossa pelkästään kahteen Bosco verticalen pilvenpiirtäjään sanotaan istutetun 2000 puuta (ks. edellinen postaukseni), ei 1500 puuta yhtäkkiä vaikutakaan kovin suurelta määrältä. 

Tuli Eco Valléesta miten ekologinen tahansa, Nizzassa ainakin osataan hyödyntää tehokkaasti jo pelkkiä suunnitelmia: Eco Vallee mainitaan yhdeksi kymmenestä valtista, miksi juuri Nizza kannattaa valita kongressipaikaksi.  Itse asiassa Nizza taitaa tavoitella mainetta Välimeren ja Etelä-Ranskan alueen kestävän kehityksen mallikaupunkina. 

Ensimmäiset Ekolaakson rakennukset jo käytössä

Milanon tavoin Nizzan ekokaupunginosaan on tulossa maineikkaiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Kovasti hehkutetaan esimerkiksi Ranskan johtavan arkkitehdin Jean Nouvelin toimiston suunnittelemaa kahta jo rakenteilla olevaa Pleiade -rakennusta. Nizza haluaa muutenkin omia osansa Nouvelin hohdokkaasta maineesta: jo kahdeksan vuotta sitten kaupunki antoi kaupungin itäpuolelta Nouvelin käyttöön Boronin Batterie-linnoituksen. Siitä tulisi jonkinlainen arkkitehtuurin koulutus- ja näyttelytila. Projektin käynnistyminen antaa vielä odottaa toteutumistaan ainakin pari vuotta. Huippuarkkitehdilla lienee niin monta isompaa rautaa tulessa ympäri maailmaa, että tähän ei ole päästy käsiksi.

Parhaillaan rakennetaan Ekolaaksoon Meridian kaupunginosaa, jota nimitetään myös teknologiapuistoksi. Sinne on tulossa l'institut méditerranéen du risque, de l’Environnement et du développement durable eli Välimeren alueen riskien, ympäristön ja kestävän kehityksen instituutti.

Arbora

Jean-Paul Gomisin suunnittelemassa Arborassa, ensimmäisessä Ekolaakson asuinkerrostalossa, on asuttu jo muutama vuosi. Pari vuotta sitten Nice Matin uutisoi, että Arborassa oli yksi jos toinenkin asia pielessä. 

Myyntiesitteissä rakennusta ylistettiin avant gardeksi, jossa piti olla suuri energiatehokkuus ja suuret säästöt energian kulutuksessa sekä suuri asumismukavuus. 

Todellisuudessa aurinkopaneelit eivät toimineetkaan, yhteisissä tiloissa oli liian kuuma, lämmintä vettä ei aina ollut, terassien viemärit eivät toimineet, ulkokatoissa oli vesivahinkoja, rännit ruostuivat, luvattua viherkattoa ei tullut yms. Syylliseksi ongelmiin nimettiin huono, osaamaton isännöinti. 

Toivottavasti lastentaudit on saatu jo kuriin tässä upean näköisessä rakennuksessa.

Nyt odotellaan Jean Nouvelin suunnittelemien Pleiade-kerrostalojen valmistumista.  

Pleiade

Niissä mainostetaan olevan ekologisia ratkaisuja. Taloihin on tulossa esimerkiksi trendikästä viherseinää. Siitä puhutaan pystysuorana viheralueena, jossa asukkaat voivat liikkua ja ihailla samalla maisemia jotka avautuvat alas laaksoon. Eli samanlaista ajattelua kuin Milanon Bosco verticale – kerrostaloissa. 

Vihreys näyttää olevan maailmalla laajassa suosiossa etenkin pystysuoraan rakennettavassa muodossa. (Siinähän säästyy tonttimaata esimerkiksi ekoasujien autopaikoille.)

Pleiadessa on osa asunnoista kunnan omistamia vuokra-asuntoja. Osa on omistusasuntoja, joiden hinnat ovat kohtuulliset ottaen huomioon että kyseessä on huippuarkkitehdin suunnittelema uusi, innovatiivinen rakennus, joka on ympäristöystävällinen. Toisaalta mielestäni jo kuvien perusteella voi huomata, että nyt ei rakenneta kaupungin kalleimpia eikä mielikuvituksellisimpia luomuksia. 

Philharmonie de Paris

Nouvelia luonnehditaan arkkitehtuurin New age –guruksi (mitä se sitten tarkoittaneekin). Viimeksi olen päässyt ihastelemaan hänen aikaansaannostaan Pariisissa, jossa viime vuonna valmistui Pariisin filharmonian ultramoderni rakennus. Teräspäällysteinen, mielikuvituksellisen muotoinen monumentti on tuore osoitus siitä, että kulttuurimaassa kulttuurirakennuksiin panostetaan, vaikka ajat olisivat huonohkotkin. Ranskassa tehdään mieluusti merkittävistä kulttuurirakennuksista arkkitehtuuriltaan niin puhuttelevia, että niissä on ihmettelemistä tulevillekin sukupolville.

Ekoikea

Paikallinen yritysmaailma on pullikoinut kynsin hampain kaikkia Ikean Cote d'Azurin suuntaan kohdistuneita pyrkimyksiä vastaan. Nizzalaiset ovat joutuneet menemään Touloniin ja Marseilleen saadakseen kotiinsa Ikean kalusteita. Eco Valléesta löytyi lopulta sopiva tontti Ikealle.  Jo kertaallen lykätty rakentamisen dead line tuli ja meni tänä vuonna, rakentamista on nyt myöhästetty ainakin kahdella vuodella. Ei ihme, että jotkut eivät usko sen toteutuvan lainkaan.

Vastustajia riittää, joskaan ei asiakkaissa. Milloin vedotaan työpaikkojen häviämiseen, milloin ekologisuuteen, milloin liikenneongelmiin. Ekolaakson Ikealle onkin asetettu ties mitä erityisvaatimuksia rakennuksen ulkonäön ja rakentamisen suhteen, joihin se ilmeisesti on suostunut. Arkkitehdiksi on saatu viereisen Allianz Rivieran stadionin suunnittelija Jean-Michel Villemotte. - Sikäli turvallinen valinta, että stadion-hankkeesta ei taidettu pahemmin valittaa.

Toisaalta Ikea myös haluaakin profiloitua kaikkialla kestävän kehityksen kannattajaksi kuten yrityksen nettisivuilta voi lukea. Sopii siten hyvin ekolaaksoon.

Ei ole mitenkään yllättävää, että jalkapallohullut ranskalaiset eivät vastustaneet stadionin rakentamista. Toki ekologisuus on stadionin rakentamisessa otettu myös huomioon. Stadionia on kiitelty puurakenteiden hyväksikäytöstä, energiaystävällisestä rakentamisesta yms.

Uusiutuvana luonnonmateriaalina puu näyttääkin olevan myötätuulessa tulevaisuushankkeissa. Ranskassa puurakentaminen on aikalailla uutta. Ranskalaisissa julkaisuissa sitä esitellään vieläkin ikään kuin uutena asiana. Se varmaan selittyy sillä, että Puuinfon mukaan Suomessa puun osuus rakentamisessa on noin 40 %, mutta koko Euroopassa vain noin 4 %.

Allianz Rivieran stadion saatiin pystyyn ihmeteltävän nopeasti: vuonna 2011 rakennuslupa ja jo 2013 syksyllä siellä pelattiin ensimmäinen ottelu. Euroopan mestaruuskisoissa 2016 siellä pelattiin neljä ottelua. Katso video stadionin rakentamisesta. 

Stadioniin voi tutustua joko jalkapallo-otteluun menemällä tai osallistumalla tutustumiskierrokselle. Vierailuun voi liittää myös kulttuuripläjäyksen tutustumalla stadionilla sijaitsevaan uuteen urheilumuseoon.

Tuoreen tiedon mukaan Eco-Valléehen on tulossa myös 35 metrin korkuinen toimistorakennus, Palazzo Méridia, jonka on suunnitellut Architecture-Studio. Mielenkiintoisen näköisen 9-kerroksisen rakennuksen puurakenteinen julkisivu tuo mieleen vanhat hissien veräjäovet. Rakennuksesta tulee kuulemma Ranskan korkein puurakenteinen toimistorakennus. 

Liikkumiseen tuskin paljonkaan lisää ekoilua mutta vähän sekoilua

Vähäpäästöisen liikkumisen suhteen veikkaan Eco Valléen jäävän rammaksi. Nizzan julkinen liikenne on vaatimatonta eikä kaupunki tunnu panostavan siihen paljonkaan muuta kuin puhetta. Ekolaaksoon tulee kylläkin kolmen vuoden kuluttua Nizzan toinen raitiotielinja. Ja tietysti siellä on vuokrattavissa sähköautoja ja kaupunkipyöriä kuten muuallakin Nizzassa. 

Eco Valléen alueella on myös lentokentän läheisyyteen suunniteltu rautatieasema. Mutta koko kaupungissa julkisen liikenteen palvelut ja aikataulutus ovat suurkaupunkeihin verrattuna surkuteltavia. Työssä käyvälle ne aiheuttavat hankaluuksia.

Tilanteen muuttamiseksi kaupungissa tarvittaisiin liikenneajattelun vallankumous, josta lienee turha haaveillakaan. Ne, joiden vastuulla julkisen liikenteen kehittäminen on, tuskin itse astuvat moisiin rahvaan kulkuneuvoihin. Kaupungin liikennepalveluissa hyödynnetään kylläkin modernia teknologiaa. Esimerkiksi kännyllä voi saada tiedon, milloin seuraava bussi saapuu pysäkille. Itse asiassa tämä onkin tärkeä palvelu, sillä muuten joku saattaisi odottaa ehkä tuntikaupalla jotain mitä ei tulekaan kuin korkeintaan seuraavana päivänä sanoi aikataulu mitä tahansa.  

Stadionin logistiikkaakaan ei saatu onnistumaan. Siellä on valtava parkkialue yksityisautoille. Otteluiden aikaan järjestetään stadionille bussikuljetuksia, mutta ainakin kesäkuisten jalkapallon Euroopan mestaruuskisojen aikaan uutisoitiin valtavista liikenneruuhkista otteluitten aikana. Muutama lisäbussi pystyy kuljettamaan vain pikku joukon 40 000 mahdollisesta katsojasta. Ei auttanut, vaikka koko kaupungissa oli ottelupäivien aikana ilmainen bussiliikenne. 

Nouseeko ekoaurinko arabiemiraatista?

Maailman ekokaupunkihankkeiden etunenässä piti olla Abu Dhabiin ideoitu futuristinen autoton kaupunginosa Masdar. Hanke käynnistettiin vuonna 2008 ja valmista piti olla ensi vuonna. Ensimmäiset rakennukset  valmistuivat kuusi vuotta sitten.  

Talouskriisi on jäytänyt tätäkin hanketta ja joidenkin uutisten mukaan jo valmistuneet rakennukset ovat liian kalliita asua tai harjoittaa liiketoimintaa. Masdarissa, jota on rakennettu 50 000 ihmiselle, asuu nyt kymmenen vuoden rakennustöiden jälkeen vasta 300 ihmistä. Päästöttömyyskään ei ole toteutunut. Enää tavoitellaan vain 50 prosentin hiilineutraaliutta. Masdarin valmistumista on lykätty ainakin vuoteen 2030. 

On mielenkiintoinen ajatus, että pienessä, joskin upporikkaassa, ehkä konservatiivisessakin arabivaltiossa halutaan olla maailman kärjessä ekorakentamisen suhteen. 

Muita eri suuruisia hankkeita valmistellaan Kiinassa, Brasilassa, Turkissa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Portugalissa.

Ekokaupungeissa riittääkin mielenkiintoista seurattavaa, jos samalle paikkakunnelle päätyy. Itse otan nyt Nizzan Eco Valléen seurantaan. Sitä voi sitten verrata vaikkapa täällä Helsingissä kotikulmille rakennettavaan samanhenkiseen, joskin ekottomaan, Keski-Pasilaan. 

Kolkon näköiseen uuteen keskittymään on luvassa asuntoja 20 000:lle hengelle ja työtä 50 000:lle. Tähänastisesta aluetta koskevasta informaatiosta päätellen Keski-Pasilassa on turhat ekohömpötykset unohdettu eikä estetiikkakaan häiritse tehokasta suunnittelua. Vaikka varmasti halpuus on  merkittävä arvostelukriteeri, toivottavasti kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu tuottaa myös jotain kiinnostavuutta alueelle rakennettaviin tornitaloihin. Olisihan se kiva jos edes vähän annettaisiin sijaa  kauneudelle ja ekologisuudelle. Kerrankin voitaisiin ottaa mallia Ranskasta.