Pohjois-Nizzan salattua kauneutta: St Maurice

Huom! kuvia klikkaamalla näet ne isompina!

Käytiin pienellä lähikorttelikävelyllä lokakuun kesäisen auringonpaisteen vallitessa. Näitä vanhoja taloja ei väsy ihastelemaan. Niitä on säilynyt Pohjois-Nizzassa melko paljon. Monet  pitkäänkin Nizzassa asuneet eivät ole välttämättä koskaan edes käyneet tällä puolella kaupunkia, joten tässäpä pieni tietoisku alueen vanhemmasta arkkitehtuurista, s'il vous plait!

Silmää viehättävät varsinkin melko yleiset räystään alle maalatut hienot friisit ja upeat kattojen kannatusrakennelmat. Pihoissa kasvaa palmuja, ruusuja ja erilaisia sitrushedelmäpuita. Ennen vanhaan ilmeisesti saatiin  sitruunat, appelsiinit, mandariinit ja greipit omalta pihalta.

Erityisesti Les Poetes -korttelissa ja St Mauricen alueella on ollut paitsi  oliivitarhoja ja viinitarhoja myös muutama komea huvila hienoine puutarhoineen.  Niiden tilalle on viime vuosisadan alusta lähtien rakennettu pieniä, ehkä parin, kolmen perheen asuintaloja ja myös omakotitaloja sekä  1960-luvulta alkaen isompia kerrostaloja. Vanhimmat rakennukset eivät ole ihan yhtä komeita ja mahtavia  kuin ikätoverinsa naapurikukkulalla Cimiezissä, mutta niissä on runsaasti charmia ja hienoja yksityiskohtia.

Nizzalle tyypillisiä  ovat turkoosiksi maalatut ikkunaluukut ja kiven ja rappauspinnan yhdistelmät.

Tämä on alueemme ehkä komein kerrostalo, joka on sen verran iso, ettei siitä ole helppo saada kuvaa. Tätä parveke/loggiatyyliä näkee kaupungissa vähemmän.  Tämä kaunis Palais du Parc Fleuri -rakennus on ollut
sen verran merkittävä, että siitä on tehty aikoinaan postikorttikin.

Parvekkeiden takorautakaiteissa on hienoja kuvioita, samoin rautaporteissa ja -aidoissa.

Tässä kaksi jo hieman elähtänyttä leijonaa vartioi kerrostalon porttia.

Tämäkin kaunotar on äsekettäin remontoitu. Tämäntrapaiset kukkakoristeet ilmeisesti toteutetaan jonkinlaiselle kankaalle joka sitten liimataan seinään.

Pientalon sievä pikku portti ja ovi. 

Tässä näkyy vilahdus alueen ehkä ainoasta rivitalosta. 

Art deco-tyyli on perinteisen tyylin ohella vallitseva. Miltei kaikki rakennukset ovat myös hyvässä kunnossa, niin että niiden arkkitehtoniset hienoudet pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

Joitakin taloja koristavat tornit. 

Tätä komeaa rakennusta ollaan juuri remontoimassa. 

Seassa on myös moderneja rakennuksia. Nekin ovat usein sopusuhtaisia ja ympäristöönsä sopivia. Useimmiten ilmeisesti 1960-1970 -luvulla rakennettuja.

On täällä viihtynyt kuninkaallisiakin.

Muistolaatta kertoo, että täällä on asunut Italian tuleva kuningatar Héléne. 

Kärsimyskukassa on paljon hedelmiä.

Greippipuussa riittää runsaasti satoa.

Aivan huushollimme lähistöllä on tällainen mielenkiintoisen näköinen raunio. Kunnallispoliitikko Dominique Boy-Mottard kertoo blogissaan alueella olleen kanavan, jonka vesi tuli Mouraillesin lähteestä. Tätä vettä on tarvittu mm. paikallisten öljynpuristamojen tarpeisiin. Nyt vedet ilmeisestikin kulkevat jossain asuintonttien alla. Aikoinaan lähistöllä on ollut komea vesiputouskin, joka oli nähtävyys. Raunio muistuttaa roomalaisten akveduktien raunioita, mutta sen alkuperästä ei liene tarkkaa tietoa. Vanhassa 1800-luvulta olevassa kartassa tähän kohtaan on merkitty öljymylly.    Poliitikko ihmettelee, ettei tätä rauniota ole suojeltu.

Yllä portti, josta mennään taloyhtiöön, johon kuuluu ilmeisesti Chambrunin kreivin tilan päärakennus. Se on niin piilossa, että siitä näkyy kadulle vain päädyssä oleva torni. Allaolevassa kuvassa keskellä.

Koko lähialueemme kruununa on Chambrunin puiston Temple de Diane eli Temple d'Amour, joka rakennettiin kreivitär Chambrunin  musiikkikutsujen tarpeisiin. Valitettavasti Chambrunin kartanon komeasta ja aikansa huippusuunnittelijoiden suunnittelemasta puistosta on enää vain rippeet jäljellä. Hyvä että edes nekin.

http://kolinaakoromandelista.blogspot.com/