Pohjois-Nizzan salattua kauneutta: St Sylvestre, Le Ray ja St Barthélémy
Villa Mercedes on aivan kaupungin vuokratalojen naapurissa. Kuvassa näkyvässä matalammassa kerrostalossa on yksi asunto myös myytävänä. |
Kun katsoo vaikka Google earthin ilmakuvaa, on helppo huomata, että Pohjois-Nizzassa on edelleen runsaasti pientaloja. Joskin huomattava osa rakennuksista on jo hävinnyt isojen kerrostalojen tieltä 1950-luvulta alkaen, kauniita, komeita ja hyväkuntoisia satavuotiaita talokaunottaria riittää.
Kun lähtee Comte de Faliconin
ratikkapysäkiltä St Sylvestren puolelle Avenue du Rayta pitkin, ensimmäinen vanha huvila on heti ratikkapysäkkiä vastapäätä oleva sievä Maison des Assosiationsin talo.
St Sylvestren/Le Rayn alueella, raitiotien vasemmalla puolella Avenue Cernuschilla näkyy myös isoja ja rumia kerrostaloja, pääosin sosiaalista rakentamista. Niistä ei voi erehtyä, sillä niiden ulkonäköön ei ole panostettu lainkaan ja ne ovat muita kerrostaloja korkeampia. Yllättävästi joissakin vuokrataloissakin näkee silloin tällöin A vendre (myytävänä) -kylttejä. Ehkä Nizzan politiikkana on myydä vuokrataloista pikku hiljaa polkuhinnalla asuntoja omistusasunnoiksi ja välttyä näin esim. korjauskustannuksilta? Toisaalta olen ollut huomaavinani, että kaupunki myös hankkii asuntoja ns. kovan rahan taloista.
Muutaman askelen päässä Avenue Raylla on rakennus, joka poikkeaa naapureistaan maurilaistyylinsä ansiosta. Villa Djenne on valmistunut vuonna 1927. Charles
Bilasin Nice secret et insolite –teoksen mukaan arkkitehtina on ollut Jean Médecin, joka oli sukua
samannimiselle Nizzan pormestarille. Arkkitehti oli perehtynyt erityisesti algerialaiseen
rakennustapaan. Mitään muuta tietoa miehestä ei tuo teos tai netti paljastakaan. Ehkäpä arkkitehdin
nimi ja työskentely samoihin aikoihin kun kaima oli pormestarina,
on aiheuttanut sekaannusta?
St Sylvestren puolella joutuu kävelemään mäkisemmässä maastossa kuin ratikkakiskojen toisella puolella. Tämän puolen vanhat pientalot ovat usein jopa komeampia kuin vanhat rakennukset Les Poetesin puolella. Monen rakennuksen historiasta löytyy kirjallista tietoa. Alueella on myös pari kylämäistä aluetta ja ja pari turistinähtävyyttäkin.
Portin pielessä lukee Villa Mercedes |
Avenue Cernuschin yhdellä kulmatontilla
sijaitsee kenties tämän kadun komein rakennus. Vaikka sitä ei kadulta katsoen helposti huomaa, Google earthin ilmakuvassa näkyy, että
siinä on kolme tornia, joissa on
harvinaisemmat turkoosit kattotiilet. Sen rakennutti vuonna 1911 Société Généralin
pääjohtaja Paul Minvielle perheensä käyttöön. Sittemmin rakennuksen osti
brittilääkäri Augustin Steven. Hän vuokrasi sitä vuosina 1920-1921 säveltäjä Gabriel
Faurélle, joka on täällä säveltänyt
kolme teostakin. Portinpielessä lukee edelleen
Villa Mercedes, vaikka huvila on lähdeteosten mukaan myöhemmin saanut nimen Villa Robinson.
Samaiselta Avenue Cernuschilta olisi nyt myös mahdollisuus saada pientalo omakseen. Kuvan taloa myy Nizzan kaupunki. Se on hyväkuntoinen,
ollut viimeksi toimistokäytössä. Talo on
ilmoituksessa kuvattu pihan puolelta.
Ottaen huomioon talon hyvän kunnon ja kolmessa tasossa olevat 163m2, ei 800 000
€ liene liikaa pyydetty tästä suberb
villasta?
Lähistöllä on myynnissä toinenkin, suurempi ja vielä kauniimpi, friisein koristeltu talo. Ollakseen 230m2:n kokoinen, yhdeksän huonetta
käsittävä juuri remontoitu talo, se on edelliseen verrattuna halpa: omistajaksi
pääsee jo 695 000 euron
pilkkahinnalla. (Huom. linkkiä klikkaamalla ja odottamalla hetken, näkee millaiselta hienon talon sisällä näyttää.)
Villa Fortunée Avenue St
Sylvestre 20, on yksi alueen upeimpia rakennuksia. Se poikkeaa hieman tyyliltään muista turkoosien ja keltaisten keraamisten koristeidensa ja art deco-henkisten muotojen ansiosta.
Tämä puskien takaa pilkottava rakennus komeine konsoleineen on
nimeltään Val Fleuri. Se sijajitsee rinteessä Rue Henri Germainin varrella,
minkä vuoksi sitä on hankalaa valokuvata. Vuonna 1905 Gustave Bardoux’n rakennuttama
kerrostalo on arkkitehti Jules Siolyn
suunnittelema. Sitä ympäröi aikoinaan usean hehtaarin kokoinen puisto, jossa
kasvoi sypressejä ja oliivi – ja appelsiinipuita.
1921 sen osti Jean-Sébastien Barès, Le
Reformateur-lehden perustaja, joka ajoi ranskan kielen oikeinkirjoituksen
yksinkertaistamista. Osa laajasta tontista siirtyi kaupungin omistukseen Barésin lesken testamentin
kautta. Tuolloin alueen halki tehtiin kulkemaan pari katua. Yhden nimeksi annettiin Avenue Jean-Sébastien
Barès.
1940-luvun lopulla departementti osti rakennuksen. Nyttemmin se on yliopiston
opettajankoulutusinstituutin johtajiston käytössä. Tässäkin rakennuksessa on harvinaiset turkoosit kattotiilet. Kadulta katsoen rakennus
näyttäisi olevan jo jonkinlaisen kunnostuksen tarpeessa.
Tämä rakennus on samalla tontilla kuin Val Fleuri. |
St Sylvestressäkin on runsaasti friisein koristeltuja nizzalaistyylisiä pientaloja ja rauhallisia katuja.
Symmetriset pikkutalot, joista toisesta selvästikin pidetään parempaa huolta. |
Kolme nähtävyyttä
St Sylvestren puolella on myös
kolme varsinaista nähtävyyttä. Tuorein ja tunnetuin on modernia arkkitehtuuria
edustava Villa Arsonin taidekorkeakoulu ja nykytaiteen keskus. Alue on sanut nimensä siellä
edelleen olevasta komean punaisesta 1700-luvulta olevasta villasta, jonka rakennutti rikas
avignonilainen kauppias Pierre
Joseph Arson. Kuuden hehtaarin
tontilla oli myös laaja omintakeisesti koristeltu barokkipuutarha, jonka Arson itse oli
suunnitellut.
Villan peri Arsonin poika Gonzague, Gazette de Nice -lehden perustaja, joka vastusti kiivaasti
Nizzan liittämistä Ranskaan. Vuonna 1860 kuitenkin huvilassa viipyi useita tunteja Ranskan keisari Napoleon III vieraillessaan ensimmäistä kertaa Nizzassa.
Vuonna 1875 silloinen omistaja Félix Daziano teki villasta hotellin. Huvila ehti olla vielä sairaalanakin ennen
kuin kaupunki lunasti sen 1943. Hienosta puutarhasta päästiin eroon viimeistään
silloin.
Arsonin ohi alas kaupunkiin menevältä kadulta katsoen rakennuksen seinä näyttää linnan muurilta. |
Kaupunki pienensi Arsonin tonttia. Nykyinen, tyyliltään brutalismia edustava, arkkitehti Michel Marot’n suunnittelema rakennuskompleksi rakennettiin paikalle 1970-luvulla. Kulttuuriministeri André Malraux'n käynnistämä rakennushanke vihittiin käyttöönsä vuonna 1972. Rakennuksen sisätiloihin pääsee yleisö silloin kun siellä on nähtävänä jokin modernin taiteen näyttely.
Parhaillaan esillä on
amerikkalaistaiteilijan Judy Chicagon teoksia 4.11. saakka. Taidekeskus on auki yleisölle näyttelyjen aikaan joka päivä klo 14-18 ja kesäisin 14-19. Sisäänpääsy on maksuton.
Villa Arsonin puutarhasta avautuvat laajat näkymät yli
Nizzan merelle saakka. Kannattaakin vierailla taidekeskuksessa hyvän sään aikana niin voi nauttia myös näkymistä.
St Sylvestressä on myös yksi varsinainen museo, Le Prieuré de Vieux Logis – vanha luostari (??) joka toimii keskiaikaisten esineiden museona. Sisälle mennäkseen pitää varata aika kaupunginmuseolta.
Esineet ovat peräisin dominikaanipappi Alfred Lemerren kokoelmasta. Esineet ovat 1300 – 1700-luvuilta. Talon seinässä oleva kyltti kertoo, että A.J.Lemerre lahjoitti talon
Nizzan kaupungille 1.6.1939.
Portilla kerrotaan Prieuré du
Vieux-Logisin pedagogisesta puutarhasta.
Samalla kadulla kuin museo, on
keskustaan päin mentäessä St Barthelemyn kirkko. Kirkon kellotapuli muistuttaa
italialaisia kellotorneja. Tornin esikuvana onkin ollut Firenzen keskustassa oleva
miltei samanlainen, mutta isompi torni.
Kirkon edessä tekee kynnysmaton
virkaa hieno kivistä sommiteltu kuvio, jossa on Nizzan kotka ja vuosiluvut
1247-1750 , jotka kertonevat kirkon rakentamisen vaiheista. Kannattaa piipahtaa myös
kirkon sisällä, jossa voi mm. ihailla nizzalaisen Francesco Brean teosta Neitsyt ja lapsi.
Ainakin Bilasin teoksen mukaan Pohjois-Nizza alkaa heti rautatieaseman ja rautatien toiselta puolelta. Tässä suuressa tuntemattomassa riittääkin paljon nähtävää sellaisille jotka eivät ole aiemmin näin pohjoiseen uskaltautuneet. Siellä on muun muassa Valrose, Gairaut ja Chambrun, joista olen aiemmin blogannut.
Lue lisää
Charles Bilas, Nice secret et insolite, Les beaux
jours 2009
Didier Gairaud,
Demeures d’Azur, Les Editions du Cabri, 1996
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita.