Välimeren alueen kestävän kehityksen mallikaupunki?

Ai ettäkö Nizzasta Välimeren alueen kestävän kehityksen mallikaupunki?

Niin luvataan kaupungin melko tuoreessa tiedotteessa.  

Innostuin viime blogissa uuden bisnes- ja asuinalueen Eco Valléen nimen perusteella tutustumaan aiheeseen, näin maallikon näkökulmasta. Siinä yhteydessä ilmeni, että tuo läntinen kaupunginosa ei vielä olekaan koko totuus. Nizza kaavailee - ei enempää eikä vähempää kuin ryhtyvänsä  koko laajan Välimeren alueen ekokaupungin malliksi. WAU!

Nizzassa panostetaan varsinkin kolmeen asiaan: kestävään kehitykseen, terveysasioihin ja matkailuun, digitaaliseen kehitykseen samalla nojautuen.

Kaupungin tiedotteissa vilahtelee sanoja Ville durable, Eco quartier, Development durable, Ville verte .   Löytyypä maininta kaupungin kehittämisstrategiasta, jossa tukeudutaan  luonnonympäristön, historiallisen ja kulttuurisen perinnön säilyttämiseen. Kestävän kehityksen politiikkaa sovelletaan kaikilla alueilla julkisesta liikenteestä uusiin rakennuksiin. 

Tämäkin taitaa olla ex-pormestari Estrosin ajamaa asiaa kuten tuo Ekolaaksokin. Nizzassa, jossa kaupungin pääasiallinen elinkeino on matkailu, onkin fiksua huomata, että modernit turistit yhä enenevässä määrin ovat kiinnostuneet kestävän kehityksen  huomioon ottavasta matkakohteesta, ekoilusta ja vihreistä arvoista. 

Vasta haalean vihreä

Tokihan nyt on vielä kyse vasta suunnitelmista ja aikeista.

Etenkin liikennejärjestelyt  ovat keskeisiä kestävän kaupungin elementtejä. Sellaisia ovat kävelyn ja pyöräilyn helppous ja toimiva julkinen liikenne.

Oikeassa nizzalaisten arjessa  on toistaiseksi kyse kaupungista, jossa julkinen liikenne on lähes irvikuva siitä, mitä odottaisi ekokaupungin julkiselta liikenteeltä.

Jätehuoltokaan ei taida olla ihan huippua: joka yö jäteautot käyvät paukuttelemassa kaikki kaupungin roskikset tyhjiksi. Jo pelkkä jätteen keruusta aiheutuva hiilijalanjälki ja melusaaste on suurempaa kuin vaikkapa Helsingissä. Eikä lajittelussa ole biojätteelle muuta paikkaa kuin se samainen sekajätepönttö johon heitetään myös metallit, osa muoveista ja muu sekalainen. 

Kierrätyskin esimerkiksi kirpputorien kautta tai uusiokäyttönä vaikuttaa vaatimattomammalta kuin mihin suomalainen on tottunut ja meilläkin on paljon petrattavaa.

Kierrätystä tosin tapahtuu itseohjautuvasti: iltaisin, kun taloyhtiöiden roska-astiat on tuotu kadulle, niitä käyvät säännöllisesti kaivelemassa ammattimaiset dyykarit, joiden mukaan lähtee   kaikki, mikä saattaa olla kelvollista myytäväksi. Hyvä niin.

Lämmitysenergiankin säästö on mitä sattuu. Taloyhtiössämme keskuslämmitys paahtaa marras-huhtikuun aikana vaikka ulkona olisi lähes parikymmentä astetta eikä patteritermostaateista ole kuultukaan. Yksinkertaiset ikkunalasit eivät viileillä ilmoilla pidä lämpöä sisällä, mutta harakat ovat varmaan kiitollisia. 

En menisi myöskään vannomaan, että nizzalaistoimistoissa sovelletaan mitään WWF:n Green Office-sertifikaatin tapaista, jollaiseen Suomessa jo vajaan 10 vuden aikana on monilla työpaikoilla sitouduttu. Jokunen paremman luokan nizzalaishotelli kuitenkin on mennyt  vastaavaan hotellien viherrykseen mukaan ja niille on myönnetty Suomen joutsenmerkkiä vastaava EU:n Ecolabel-merkki, kruununjalokivi Negresco etunenässä. 

Nizzan tie välimerelliseksi ekomallikaupungiksi on vielä alussa

Määritelmä joustaa

Mutta toisaalta, ekokaupungin käsite ei ole aivan  tiukkarajainen. Olen ymmärtänyt, että riittää, kun ympäristörasitetta on yritetty pienenentää kaupunkisuunnittelulla, ekorakentamisella, uusiutuvan energian tuotannolla sekä joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Ekokaupungin  energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen tulee olla tavallista kaupunkia pienemmät.  Ja tähänhän Nizzassakin selvästi pyritään.

Soleil, soleil

Ja kuka tietää, vaikka Nizza yllättäisi ja todellakin olisi pian Etelä-Euroopan suunnannäyttäjä kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Johan Ekolaaksokin on konkreettinen näyttö siitä, että yritystä on. Kunhan vain kaikki lupaukset toteutuisivat niin hyvä tästä tulee.

Ranskassa on myös otettu sellaisia edistysaskeleita, joista meilläkin Pohjolassa voisi olla opittavaa. Siellä on viime aikoina esimerkiksi paneuduttu aurinkoenergian hyödyntämiseen. Onkin oikeastaan ihmeellistä, että noin aurinkoisessa paikassa on vasta hiljattain keksitty  hyödyntää  ilmaista energialähdettä, aurinkoa. Nyt siitä on tehty  pakollista liikerakennusten kohdalla. Tuore laki edellyttää, että  kaikkien uusien liikerakennusten katolle täytyy  rakentaa viherkatto tai aurinkovoimala. Nizzan ekolaaksoon niitä tietenkin tulee paljon.

Jotain olikin pakko tehdä, sillä maata ovat piinanneet tuhoisat tulvat jo monena vuonna. Viime vuoden syksyllä Rivieralla hukkui autoihinsa tai sänkyihinsä monia ihmisiä, kun rankkasateiden tuoma vesi meni talojen alakertoihin ja autotalleihin. Tulvien syyksi mainittiin liika rakentaminen. Kun betoni on vallannut kaupungit, sadevedelle ei ole paikkaa mihin imeytyä. Viherkatoista saadaan toivottavasti apua tähän ongelmaan.

Aurinkopaneeleita on yhä enemmän myös yksityistalouksissa. Olen kuullut, että paikallinen energialaitos ostaa kaiken yksityistalouksien paneelien tuottaman aurinkosähkön  ja aurinkopanelistit kuten muutkin maksavat sitten käyttämästään energiasta.  Ilmeisesti tämä kuitenkin on kannattavaa kaikille osapuolille.

Eikä siinä kaikki. Uutiset kertoivat, että Alankomaiden ja Etelä-Korean tavoin Ranska tavoittelee  aurinkopaneeliteiden rakentamista. Tavoitteena on  noin tuhat kilometriä sähköä tuottavia katuja. Sillä määrällä aurinkopaneelikatuja saataisiin tuotettua sähköä noin kahdeksalle prosentille Ranskan asukkaista. Viiden vuoden kokeilun jälkeen tiedetään, miten 6,5 millimetrin paksuiset, kadun pintaan liimattavat  paneelit kestävät liikennettä.

Nizzan tähänastiset liikenteelliset ekoteot liittyvät lähinnä autoiluun ja pyöräilyyn.
Joitakin vuosia sitten saatiin sähköautoja auto bleu, joita voi vuokrata erityisistä latauspisteistä samaan tapaan kuin kaupunkipyöriä. 

Sähköautoja näkee liikenteessä vielä suhteellisen harvoin, sen sijaan siniset kaupunkipyörät Vélo bleu – ovat kovassa käytössä.  Lisäksi rakenteilla on yksi uusi raitiotielinja ja paikallisjuna-asema lentokentän läheisyyteen.

Siniset kaupunkipyörät ovat erittäin suosituttuja

Viherteoilla kaunistetaan kaupunkia

Tämän vuosikymmenen toistaiseksi upein viherteko oli kolmisen vuotta sitten valmistunut kaupungin ylpeyden aihe, Promenade de Paillon –puisto. Se rakennettiin entisen, varsin ruman bussiaseman paikalle. Se on jatkeena aiemmalle puistoalueelle, joka samalla pantiin täysin uusiksi. Siitä tuli kertaheitolla kaupunkilaisten olohuone. Se toteuttaa upeasti niitä ekoilun tavoitteita, joilla myös halutaan luoda ihmisille yhteisiä oleskelupaikkoja ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Promenade de Paillon

Nyt viherrakentamisessa on vuorossa rantapromenaadi, josta tehdään entistä hienompi ja viihtyisämpi. Tosin vilkasliikenteisestä rantatiestä saattaa kaunistamisesta huolimatta  helposti tulla mieleen moottoritie, onhan siinä kuusi ajokaistaa…

Ruokahävikki  kiertoon

On ranskalaisista nytkin jo osittain myös edelläkävijöiksi  jäteasioissa. Maa sääti  maailman ensimmäisenä maana lain, joka kieltää supermarketteja hävittämästä elintarvikkeita, jotka ovat aiemmin päätyneet roska-astiaan viimeisen myyntipäivän lähestyessä.  Laki velvoittaa isot supermarkettiketjut joko lahjoittamaan myymättä jääneet elintarvikkeet hyväntekeväisyysjärjestöille tai lähettämään ne kompostoitavaksi. Mikäli supermarketit rikkovat uutta lakia, vastuuhenkilöt voivat saada jopa 70 000 euron sakot tai vankilatuomion.

Seuraavaksi mietitään miten vähennetään ravintoloiden, leipomoiden sekä koulu- ja työpaikkaruokaloiden ruokahävikkiä.

Myös Suomessa eduskunnalla on käsittelyssä  vastaavantyyppinen lakiehdotus.

Saapa nähdä, onko Nizzaan tulossa Helsingin tapaan  hävikkiruokaa hyödyntäviä ravintoloita   Sopisi hyvin ekokaupungin imagoon. 

Ruuaksi kelpaamatonta kotitalouksien biojätettä ei ilmeisesti hyödynnetä systemaattisesti. Nyt kesällä 2016 kuitenkin uutisoitiin, että Pariisissa aletaan kokeilla  korttelikohtaista kompostointia. 

Rakentaminen näkyvin ekoilukohde

Myös muualla kuin Nizzan Ekolaaksossa olevia uudiskohteita markkinoidaan erilaisilla ekologisuuteen/ympäristöystävällisyyteen liittyvillä ominaisuuksilla. Onpa myynnissä oleville uusille ympäristöystävällisille asuinrakennuksille oma nettiportaalinsakin.

Asuntojen markkinoinnissa Ranskassa hyödynnetään  ehkä Suomea paremmin ekologisuutta. Ainakin jos verrataan tuoreeseen Hesarin asuntoliitteeseen, jossa ainoastaan yhden kohteen mainonnassa mainittiin kertaalleen  sana ekologisuus. Se sijaitsee Kivistössä, viimevuotisen asuntomessualueen tuntumassa.        

Green Officekaan ei ole  enää aivan tuntematon käsite Nizzassa. Ekolaaksoon  on nimittäin rakenteilla Green Officeksi nimitettävä rakennus, ellei useitakin. Kyseisestä rakennuksesta pyritään kehittämään uusia standardeja toimistotilojen ekorakentamiselle. 

Kuvista päätellen  tuolla kyllä  kelpaa työskennellä!  Suurin Ranskaan toteutettava positiivisen energian rakennus on tulossa Rueilleen.  Rakennuksen arkkitehti Jean-Michel Wilmotte tunnetaan myös Nizzan stadionin suunnittelijana. 

Ekokortteli kohoaan pian naapuriinkin 

Pian meillä on   henkilökohtaisesti tilaisuus tarkkailla ekorakentamista lähietäisyydeltä. Naapuriimme on näet päätetty rakentaa ekokortteli vanhan jalkapallostadionin tilalle. Työt on juuri aloitettu. Ensimmäiseksi tehdään arkeologisia kaivauksia. Kuvista ja muusta informaatiosta päätelleen ekokorteli sisältää  samanlaisia elementtejä mutta pienemmässä mittakaavassa kuin Eco Valléessa rakenteilla oleva isompi alue. Tästä myöhemmin lisää.