Pohjois-Nizzan Le Ray - ekoko kortteli?
Pohjois-Nizzaan valmistui pari vuotta sitten mielenkiintoinen uusi
asuinkortteli puistoineen entisen Le Rayn stadionin paikalle. Se edustaa
uudentyyppistä, yllättävän näköistä ekoarkkitehtuuria, jollaisia ei vielä
paljon ole nähty.
Betonin tilalle vihreää ekoilua
Kun muutama vuosi sitten uutisoitiin, että miltei ikkunamme alla
aletaan rakentaa ekokorttelia, Eco quartier du Rayta, innostuin kovasti
ja aloin seurata mielenkiintoisen projektin edistymistä. Kortteli ideoitiin nizzalaisille rakkaan - oikeammin pyhän - jalkapallostadionin tilalle.
Vanha stadion kävi tarpeettomaksi kun uusi,
upea Allianz
Riviera valmistui kaupungin
länsilaidalle kymmenen vuotta sitten. Kaupungin
länsipuolelle oli lisäksi nousemassa vielä isommin peräti Ekolaakso, Eco Vallée. Ehtipä
Nizza jossain vaiheessa julistautua koko Välimeren alueen ekoilujohtotähdeksi.
Ekokorttelin suunnittelijaksi kutsuttiin maineikas
ekoarkkitehti Edouard François joka tunnetaan
siitä että hänen projekteissaan yhdistyvät arkkitehtuuri ja kasvillisuus.
Le Raysta piti tuleman yksi kansainvälisestikin tärkeä
ekoilun ja innovatiivisen kaupunkirakentamisen esimerkki. Kerrostalojen lisäksi
alueelle suunniteltiin puisto.
Pääskysten asuinoikeudet turvattiin
Nizzassa rakennushankkeilla on yleensä tapana viivästyä. Ekokorttelinkin
valmistuminen viivästyi ehkä vuoden sen jälkeen kun rakennuslupa oli saatu
vuonna 2017. Heti hankkeen alkumetreillä uutisoitiin että pari
rouvashenklöä oli huomannut että tuolloin vielä paikalla seisseessä isossa, vanhasssa
stadionrakennuksessa oli pääskysenpesiä.
Ekokorttelia kun rakennetaan, sellainen
on luonnollisesti otettava huomioon. Vanha stadion saikin hankkeen ensimmäisenä kesänä rauhassa ottaa vastaan pääskystenpesien
asukkaat. Pesiä ei häiritty.
Loppukesällä paikallislehti julkisti kuvan, jossa ison
katsomon punaisia muovi-istuimia oli alettu irrottaa ja viedä pois. Muoviromun pois vienti näytti kestävän ainakin
kuusi viikkoa. Kaikkiaan stadionin massiivisen katsomorakennuksen purkamisessa
kului yli vuosi.
Toki ensimmäisenä vuonna saatiin jotain valmistakin aikaiseksi:
stadionin aitaan ilmestyi kaksi taulua joissa näytettiin mitä alueelle on
tulossa. Ekokorttelista ei enää ollut
mainintaa. Teksti kertoi että alueella
säilytetään urheilullinen ja yhteisöllinen identiteetti. Ja yllätys, yllätys: paikalle rakennetaankin vastoin
alkuperäistä suunnitelmaa uusi iso jalkapallokenttä! Pormestari kuulemma oli kuunnellut ihmisten
mielipiteitä ja niiden pohjalta suunnitelmaa ’tarkennettiin’. Myös rakennusoikeutta tuli roimasti lisää
alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Rakentamisen hitautta saattoi osaltaan selittää pääskysten
pesien lisäksi Nizzan kaupungin tilaama raportti, joka osui silmiini
aluehallinnon sivuilta, Demande de dérogation à la protection d’espèces animales : Oiseaux,
Chauves-souris et Reptiles. Se käsittelee Le Rayn alueella asustavia, mahdollisesti suojeltavia eläinlajeja - lintuja, lepakoita ja
matelijoita.
Kenties 102-sivuisen raportin kokoaminen viivytti töiden
aloittamista. Ymmärsin raportista, että betonikatsomon rakenteen
rapautunut murtuma oli erityisen tärkeä tutkimuksissa löydetyille yhteensä
kahdeksalle lepakkoyksilölle. Vaikkakin raportissa
todetaan tämän lepakkolajin olevan melko tavallinen tällä alueella, tietysti lepakoitten ystävien yöunet olisivat
vaarantuneet, jos eläinraukat olisivat jääneet kodittomiksi, kun tuo 7-kerroksisen
kerrostalon korkuinen betonimöhkäle purettaisiin. Tosin näitä otuksia liiteli meidänkin
tontillamme pimeällä. Katsomorakennus ei siis ollut ainoa paikka missä niitä
asustaa. Mutta näille kahdeksallehan stadionrakennus oli juurikin se oma
kotikontu.
Paikalta löytyi myös sisiliskoja. Nekin ovat raportin mukaan
yleisiä näillä seuduin. Tottakai liskotkin haluavat asua synnyinseudullaan. Lisäksi löytyi
jokin gecko-laji, joka on suojeltu Ranskassa. Raportista ilmenee, ettei
tämäkään laji ole kovin uhanalainen. Helpottavaa olikin lukea, etteivät paikalta
löydetyt eläinlajit olisi sukupuuttovaarassa vaikka rapautuva stadionjärkäle
purettaisiinkin.
Tuohon saakka raportti on varmaan samantyyppinen jollaisia
voisi odottaa näkevänsä vaikka Suomessakin. Joskin meillä ehkä saattaisi olla harvinaista, että moinen selvitys tehtäisiin
kaupunkialueella, joka on rakennettu tiiviisti jo 90 vuotta sitten ja jossa
purkua odottava rapautuva betonikolossi on asvaltin ja kuivettuneen nurmikentän
ympäröimä. Muistaakseni myös nurmikentän
pinnan alta tarkistettiin, ettei sieltä vain löydy mitään rakentamista estävää
kuten roomalaisrakennelmia. Parin kilometrin päässähän on Cimiezin roomalaisia
raunioita ja ilmeisesti roomalaiset liikkuivat Le Raynkin tienoilla pari
tuhatta vuotta sitten.
Lepakoitten ja liskojen viihtyminen otettiin huomioon
Yllätys odotti raportin sisältämissä johtopäätöksissä. Asiakirja
näet edellytti, että urakoitsija tekee poistuvien pesimispaikkojen tilalle keinotekoisia
pesimispaikkoja pääskysille. Ne
sijoitetaan lähistön kirjastorakennuksen ja päiväkodin räystäiden alle sekä
läheiseen Chambrunin puistoon. Niiden edellytettiin olevan valmiina kun
muuttolinnut saapuisivat seuraavana keväänä. Raportista myös selvisi, mitkä valmistajat
pesiä tekevät.
Eikä siinä vielä kaikki: uudisrakennuksiin tuli järjestää asuinpaikkoja
lepakoille niin että lepakonpesät
integroidaan rakennusten arkkitehtuuriin. Samoin liskoille pitää tehdä rakennusten
kivijalkoihin (kyllä, itse rakennuksiin) auringon puolelle koloja yms. joihin
ne pääsevät asustelemaan. Lisäksi kaupunki vielä kielsi isojen lasiliukuovien
toteuttamisen uudisrakennuksiin, koska pikkulinnut usein törmäävät tällaisiin kohtalokkain
seurauksin.
Raportin lopussa todetaan kuitenkin, että stadionrakennus
tulee purkaa, koska huonokuntoisena se oli jo vaaraksi ihmisille. Kun tietää, että kaupungissa pesii
monenlaisia ammattivalittajien porukoita, tiedä vaikka eläinlajien kartoitus
olikin jonkinlainen valittajilta suut tukkiva strategia?
Hiljaisessa mielessäni onnittelin tulevia asukkaita siitä,
ettei paikalle ollut ehtinyt pesiytyä mikään käärmelaji tai esimerkiksi suojelua
vaativa torakkayhteisö. (Pariisissahan metron uumenissa majaillee jokin harvinainen torakkalaji).
Liekö sitten lepakkojen pesäpaikka varsinainen asuntojen myyntivaltti luonnosta muutenkin vieraantuneille kaupunkilaisille. Niin ekomyönteinen Nizza ei tietääkseni liene, että liskojen ja lepakoiden paapominen olisi systemaattista kaikilla rakennuspaikoilla. Ettei vain huoli pääskysistä ja uhanalaisista lajeista olisi ollut suurta sen vuoksi, että paikallisilta luonnonystäviltä oli häviämässä uudisrakentamisen myötä ilmaisia parkkipaikkoja.
Ilmeisesti kuitenkin uusi jalkapallostadion Allianz Riviera onnistuttiin
polkaisemaan nopeasti paikalleen reilut kymmenen vuotta sitten, vaikka kyseiseltä alueelta olisi epäilemättä haluttaessa
löytynyt jos mitä mönkiäisiä. Mutta tuolloinhan oli kiire saada valmiiksi uusi stadion
tulevia jalkapallon EM-kisoja varten.
Toisaalta, nyt ainakin tehtiin paljon alueen biodiversiteetin
säilyttämiseksi kuten myyntiesitteessäkin luvattiin.
Puistosta heti suosittu
Le Rayn puistosta tuli varsin viihtyisä viherkeidas. Se
valmistui ennen rakennuksia. Puiston vihkiäiset olivat tammikuussa 2020,
jolloin itse entinen presidentti ja pormestari Estrosin kaveri Nicolas
Sarkozy kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Ex-presidentin vierailusta ja puiston
vihkiäisistä muistuttaa puistossa kyltti .
Nizzassa puistot näyttävät jo uusina valmiilta, sillä täällä
pystytään istuttamaan paikoilleen todella isoja kasveja ja puita. Puistoon toteutettiin myös vesiaihe, jossa on
tekokivisiä rakennelmia ja puro. Kivirakennelmiin on jätetty koloja ilmeisesti
juuri sisiliskoille. Myös rakennusten kivijaloissa näkyy tekokivimuodostelmia,
joten niiltä osin lienee noudatettu raportin ehdotuksia. Varsinaisesta
puistosta tuli ehkä kolmanneksen pienempi kuin alunperin ajateltiin, kun sinne mahdutettiin
jalkapallokenttä. Puistoon jätettiin myös viipale vanhaa katsomon nurkkaa
jalkapallon ystävien tunnelmointipaikaksi. Liekö sillä muuta käyttöä. Siististi
se kuitenkin on kunnostettu ja maalattu tumman harmaaksi.
Uudessa puistossa ei ole unohdettu lapsia eikä koiriakaan. Sinne rakennettiin upea leikkipaikka liukumäkineen ja kiipeilytelineineen. Asukkaat näyttävät hyödyntävän puistoa myös erilaisten perhejuhlien pitopaikkana. Sieltä löytyy pikkuruinen ”koirapuistokin” kyltistä päätellen. Alueella ulkoilutetaankin paljon koiria, mutta koirien pienehkössä karsinassa ei koiria pahemmin näy. Ne jolkottelevat puistossa enimmäkseen irrallaan, vaikka se tuskin on sallittua.
Vaikka kastelukiellon vuoksi vesiaiheesta ei ole pisaraakaan
näkyvissä, se ei näytä harmittavan pikkupoikia – pikemminkin päinvastoin. Puron
tekokivirakennelmat tarjoavat mainioita kiipeilypaikkoja ja puron pohjalla voi
pienistä porrastuksista huolimatta hyvin ajella potkulaudoilla ja kolmipyöräisillä
lasten polkupyörillä, sillä pohja on muuten tasainen.
Pääskysetkin saivat vaaditun pesäpaikan. Jo ennen kuin
mikään muu kohta alueella oli valmis, Chambrunin puistoon ilmestyi pylvään
nokassa oleva rakennelma, joka osoittautui pääskyshotelliksi. Siellä on
parikymmentä pesäpaikkaa. Hotellista kuului usein sirkutusta, joka ilmeisesti
tuli sinne asennetusta aurinkovoimalla toimivasta äänentoistolaitteesta. Yhtään
oikeaa pääskystä en ole hotellissa nähnyt vaikka usein kuljetaan siitä ohi.
Paikalla oleva kyltti kertookin, että kestää nelisen vuotta, ennen kuin
tällaiset pesät saavat lintujen hyväksynnän.
Mielenkiintoista arkkitehtuuria
Alueen arkkitehtuuri puhuttaa poikkeavasta tyylistään
johtuen. Rakennusten seinät oli suunniteltu peitettäviksi vihreillä kasveilla. Kuulemma
asunnoissa on kesällä viileää eikä talvellakaan tarvita paljoa lämmitystä. Parvekkeitten
kaiteissa käytetään puurimoja, joskin niiden takana on tukeva
teräsrakenne. Katoilla on asukkaille
toteutetut viljelypalstat. Kattopuutarhat
eivät paljonkaan näy katutasolle, mutta kotiparvekkeeltani nähtyinä katoille
istutetut puut ja pensaat vaikuttavat hyvinvoivilta.
Yhden kerrostalon seinään on maalattu Nizzassa usein
rakennuksia koristava trompe l’oeil –maalaus, jonka kuviot valeikkunoineen ja
ikkunaluukkuineen kunnioittavat vanhaa nizzalaisten kerrostalojen arkkitehtuuria.
Alueelle toteutettiin jonkin verran sosiaalista asuntotuotantoa, mutta paljon on myös ns. kovan rahan asuntoja.
Moche
Viime keväänä kortteli pääsi otsikoihin, kun se nimettiin yllättäen
yhdeksi Ranskan rumimmista. Twitterissä
julkaistava La France Moche- tili pyytää lukijoita ilmoittamaan tietämistään
hirvittävistä rakennuksista jotta niistä voitaisiin kertoa laajemmin. Tili on täynnä kuvia toinen toistaan
rumemmista rakennuksista.
Le Rayn joutuminen hirvitysten kategoriaan oli iso uutinen. Ilmeni,
että nyt pari vuotta korttelin valmistumisen jälkeen sen asukkaat ovat erittäin
pettyneitä. Rakennukset näyttävät rumilta
(moche). Markkinointikuvissa näkyneet viherseinät eivät ole toteutuneet luvatulla
tavalla. Harmaat betoniseinät ovat
ankean näköiisä. Nekin kasvit mitä
rakennusten vierustoilla oli näkyvissä, olivat talvella kärsineet kuivuudesta. Ilmastonmuutos
ja kastelukielto ehtivät iskeä alueeseen heti sen valmistuessa. llman
viherkuorrutusta talot ovat yksiselitteisesti rumia ja halvalla kyhätyn näköisiä.
Betonijulkisivuissa näkyy yksinäisiä puisia parruja jotka on
tarkoitettu kasvien tueksi. Myyntikuvissa hauskan näköiset parvekkeiden rimoitukset
ovat nyt harmaantuneet ja näyttävät kulahtaneilta. Muuan asunnonomistaja moitti
lehtihaastattelussa puuosia huonolaatuisiksi
ja pohti, kestävätkö viherkasveille tehdyt vaatimattoman näköiset
rakennelmat edes kasvien painoa, jos viherkasvit
jonain päivänä suunnitellusti valtaisivat seinät.
Rakentaja Vincikin oli pahoillaan kasvien huonosta kunnosta
ja lupasi tehdä jotain asian korjaamiseksi. Näin varmaan tapahtuikin, sillä nyt
kesäkuussa seinillä näkyy jonkin verran vihreyttä ja kukkivia köynnöskasveja. Vincin
mukaan alue on Euroopan suurin ekokortteliksi rakennettu ja viherrykseen menee
aikaa.
Moche tai ei, eko tai ei, alue on huomattavasti paremman näköinen kuin vanha jalkapallokatsomo parkkialueineen. Asvaltin tilalle on saatu reilusti vihreyttä ja ”eksoottisen” näköisiä kerrostaloja. Puiston viereisen kadun naapurissa olevat kauniit vanhat pienkerrostalotkin pääsevät paremmin oikeuksiinsa kun näkökenttää häiritsevä valtava betonikolossi hävisi. Katuakin kaunistettiin istuttamalla sinne puita ja kohentamalla jalkakäytäviä. Toivottavasti uudet rakennukset jonain päivänä saadaan näyttämään siltä kuin arkkitehti oli suunnitelmissaan tarkoittanut. Tällaisenaankin ekokortteli on mielestäni sen verran erikoinen ja poikkeava, että sitä kannattaa tulla ihmettelemään jos Nizzan arkkitehtuuri kiinnostaa.
Le Raylle pääsee helposti Nizzan keskustasta raitiovaunu 1:llä. Le Raylla on ollut oma pysäkkinsä stadionin
ajoista alkaen.
Lähteitä
https://www.edouardfrancois.com/projects/le-ray
http://www.paca.developpement-durable.gouv.fr/IMG/pdf/dep_nice_stade_ray_201706.pdf
https://www.nice.fr/fr/actualites/le-futur-quartier-du-ray?type=articles
https://www.bfmtv.com/cote-d-azur/infrastructures-usees-et-verdure-cachee-trois-ans-apres-la-deception-dans-le-quartier-du-ray-a-nice_AV-202303020325.html
https://france3-regions.francetvinfo.fr/provence-alpes-cote-d-azur/alpes-maritimes/nice/moche-ou-futuriste-cet-immeuble-de-nice-divise-nous-sommes-alles-y-voir-de-plus-pres-2722482.html
https://www.nice.fr/en/actualites/le-futur-quartier-du-ray?type=articles
https://rivierathisweek.com/blog/pohjois-nizzan-le-ray-ekoko-kortteli/
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita.