C’est la grève eli lakkoa pukkaa

This is the most important French calendar you'll need this spring ,toteaa kalenterin julkaissut The Local France –nettijulkaisu. Siniset merkitsevät rautatielakkoa, punaiset merkit Air Francen lakkoa.  Joku kommentoija totesi, että rautatieläiset ovat näköjään järjestäneet itselleen pitkät viikonloput.

Yllättävän kauan kestikin että Ranskassa saatiin presidentin vaihdoksen jälkeen aikaan kunnon lakkokausi. Itse veikkasin ajankohdaksi jo viime syksyä. Koska pian olen itsekin SNCF:n armoilla, on syytä alkaa asennoitua tulevaan ja tarkastaa lakkokalenterista milloin kannattaa matkustaa.

Olisikin ollut suoranainen ihme, jos presidentti Macronin mittavat mutta välttämättömät hallintouudistussuunnitelmat eivät aiheuttaisi laajaa vastustusta. Etunenässä tänä keväänä lakkoilee yllätyksettömästi valtion rautateitten eli SNCF:n  henkilökunta.  Ensimmäinen lakkopäivä oli 22.3., seuraava on 3.4. , jonka jälkeen saattaa olla edessä kolmen kuukauden jakso jolloin joka viikko on pari, kolme lakkopäivää.  Air France ja muita ammattiryhmiä on tulossa perässä. 

Ranskalaiset  tunnetaan  Euroopan lakkoherkimpänä kansana. Vallankumouksen perintökö velvoittanee vai mikä?  Ärhäköimpiä lakkoilijoita ranskalaisten joukossa ovat rautatieläiset.  

Lakkoileminen kuuluu niin kiinteänä ja usein toistuvana osana ranskalaiseen politiikkaan ja työelämään, että jo internetin alkuajoista alkaen lakoille on ollut omat nettisivut. Sieltä kannattaa tarkistaa aina ennen junamatkaa, kulkevatko junat ylipäätään silloin kun on tarkoitus matkustaa.  

Löytyypä netistä sivu myös tyytymättömille SNCF:n asiakkaille. Sinne voi kirjoittaa mielipiteensä. Sivulle laitettujen runsaiden häirikköviestien alapuolella ei ole paljonkaan nyt alkavaa lakkokautta koskevia oikeita kommentteja, ehkä juuri tuosta asiattomien viestien määrästä johtuen.  Kriittisissä viesteissä puhutaan mm. etuoikeutetuista rautatieläisistä jotka eivät tiedä mitä työn teko on ja toivotetaan rautateiden yksityistäminen tervetulleeksi.  Kommentoijat sanovat kyllästyneensä jatkuvaan lakkoiluun, josta aiheutuu heidän omalle työssä käynnilleen haittaa. 

Sivun ylläpitäjää eivät näköjään roskaviestit näytä häiritsevän, kun  asiattomia kommentteja ei ole poistettu. Tai ehkä ei ole osattu poistaa? Ehkä joku lakkoa kannattava on ollut asialla? Tai sivujen ylläpitäjä on lakossa?  Kommentoijia pyydetään pysymään ’kohteliaana’ ”vaikka se näinä päivinä onkin hirveän  vaikeaa tietyissä tilanteissa.”   

Yli sadan vuoden historia

Luulisi että Ranska on kaiken rautatielakkoilun kehto. Näin ei kuitenkaan ole. Maailman ensimmäinen rautatieläisten lakko oli USA:ssa vuonna 1877.  Ranskalaiset rautatieläiset saivat ensimmäisen kunnon lakon aikaan vasta lokakuussa 1910. Se oli kuitenkin varsin merkittävä avaus, joka ei jäänyt suomalaislehdiltäkään huomaamatta.  

Seuraavassa muutamia poimintoja vuoden 1910 suomalaislehdistä.

 Kansan ääni  15.10.1910

Kansan ääni paljasti 15.10.1910 lakkolaisten vaatimuslistan:

”Me waadimme palkkoja yleistä korottamista syystä että elantoaineiden hinnat ovat nousseet.
Me waadimme koko työsysteemin täydellistä uudestaanjärjestämstä.
Me waadimme kymmentuntista työpäiwää.
Ja me ajamme läpi waatimuksemme maksoi mitä maksoi.”

Elantoaineiden hintojen nousu on pysynyt jatkuvasti lakkojen syynä. Nykyisin vain puhutaan ostovoiman parantamisesta (pouvoir d'achat). Juna-lehti mainitsi lakkolaisten vaatimukseksi myös yhden vapaan päivän viikossa.

Rautatieläisten maksoi mitä maksoi –ajattelu näyttää olevan edelleen kurantti. Esimerkiksi vuonna 2000 paikallinen Provencen rautatiet CP oli lakossa yli kuukauden. Varmasti se maksoi. Ulkopuolinen ihmettelee, miten lakkolaisilla voi olla  varaa moiseen. Jos tänä keväänä kaikki kalenteriin merkityt SNCF:n työntekijöiden lakkopäivät toteutuvat,  siitä tulee kaikkian vähintään puolentoista kuukauden palkkaa vastaava määrä poissaoloa työstä.  Kenties ammattijärjestö sponsoroi lakossa olevia. Kuitenkin Ranskassa vain 8 prosenttia ihmisistä kuuluu ammattiliittoihin. 

Kansan äänen mukaan Ranskan ensimmäisen rautatielakon aikana mieliala oli "wallankumouksellinen".  Kaikkiaan lakko  kesti vain 12 päivää, mikä on vähän verrattuna vaikkapa tämänvuotiseen SNCF:n lakkokalenteriin, johon on merkitty lakkoja kolmen kuukauden ajanjaksolle vähintään kaksi päivää viikossa eli 36 päivää.

”Vallankumouksellista voimistelua”

Juna-lehden Pariisissa ollut edustaja kuvaili 20.10.1910 rautatielakkoa edeltäneitä tunnelmia:  ”Jotkut (lakkolaiset) olivat hyvin epäileväisiä ja arvelivat, että kyseessä on uusi näyte n.s. ”vallankumouksellista voimistelua”, joka kuitenkin useimmiten on ainoastaan ”kielivoimistelua”.   

Lakon alettua muuan konduktööri oli todennut Juna-lehden kirjoittajalle etteivät toverit anna periksi eikä rikkureita ole. ”Ranskalainen pitää kunniastaan. Meillä työläisilläkin on kunniata, ja minä olen varma, että ainoastaan harvat yksityiset ovat horjuvia.” … ”Emme ole mitään raakalaisia, emmekä pässinpäitä, eivätkä toveritkaan ole. Luuleeko tuo kameli  Briand (silloinen pääministeri Aristide Briand),  että kaikki ihmiset ovat samallaisia kalmukkeja kuin hän? ”

Lakkolaisten asenteet taitavat olla edelleen aikalailla samoilla kohdilla. Nyt 108 vuotta myöhemmin lakossa vastustetaan yhtä lailla hallituksen aikeita. Presidentti Macronin kaavailema hallinnon uudistus ei miellytä rautatieläisiä, sillä virkoja ja etuja aiotaan karsia.  Monien mielestä karsittavaa olisikin, sillä esimerkiksi Ranskan rautateillä veturinkuljettajien eläkeikä on 50-52 vuotta ja muitten rautatieläisten 55-57 vuotta. Viime vuonna Ranskassa maksettiin kaikkiaan 260 000 rautatieläiseläkeläiselle eläkettä samaan aikaan kun rautatiet työllistivät vain 150 000 henkeä. Rautatieläisten eläkkeet ovat lisäksi keskimääräistä eläketasoa korkeampia. Tätä ei Macron taustajoukkoineen pidä reiluna muita työtätekeviä kohtaan.  

Ensimmäinen rautatielakko mellakoineen sai ulkomaalaiset pakenemaan Pariisista. Edelleenkin lakkojen yhteydessä esiintyy  myös mekkalointia.  Toissa vuonna Ranskan hallitus jopa kielsi työlakia vastustavan mielenosoituksen Pariisissa juuri väkivaltaisuuksiin vedoten.

Uskon, ettei historia kuitenkaan toista itseään kaikkien hallituksen käyttämien keinojen suhteen. Vuonna 1910 Ranskan hallitus kutsui 1369 vanhempaa ja 27866 nuorempaa pohjoisten eli lakossa olevien ratojen palvelukseen kuuluvaa henkilöä sotapalvelukseen 21 päiväksi. Tosin Juna-lehti tiesi kertoa, että lakkolaiset olivat  ”päättäneet etteivät noudata hallituksen mobiliseerausmääräystä, koska se on laiton.”

Lisäksi Pariisin rautatieasemat olivat sotaväen ja kunnalliskaartin valvonnassa. Juna-lehti raportoi, että lakon alkaessa Pariisin pohjoisella rautatieasemalla, joka oli suljettu, ”Pienet punahousuiset jalkamiehet muodostivat ketjun ja kunnalliskaartilaiset hevosen hännillä koristetut messinkikattilat päässään istuivat hevosten selässä pääkäytävän suussa.”  

Vuoden 1910 rautatielakosta tehtiin useita postikortteja. Tässä lakkolaiset vartioivat rautatietä.

Ei mennyt ihan putkeen

1910 lakon päätyttyä  Kaleva-lehden Pekka iloitsi:  ”Rautatielakko on saatu aikaan, mutta epäonnistunut, surkeasti epäonnistunut. Ranskan tasawalta on jälleen osottanut woimaansa mullistajia kohtaan. Tuloksena sosialistien hyökkäyksestä on ollut wain se, että äärettömiä wahingoita on satu aikaan, wahingoita joitten korjaamiseen waaditaan wuosikausien uutteraa ponnistusta. On jälleen selwästi käynyt ilmi, että suurlakko käytettynä aseena taloudellisessa taistelussa waikuttaa aiwan päinwastoin kuin mitä sillä on tarkoitettu. Se on murhaisku koko yhteiskuntaa wastaan.”  

Työ-lehti 1.11.1910 näki asian toisin: ”Nyt iloitsewat porwarilliset sanomalehdet, ja toitottawat maailmalle, että työläisten tappio on täydellinen. Mutta kuitenkaan asian laita ei ole semmoinen. Työmiehet eiwät luowuttaneet aseitaan, waan paniwat ne syrjään toistaiseksi. … he (porwaristo) tulewat heräämään elämäntodellisuuteen, jolloin ei lakkoa julisteta yhdellä radalla kerrallaan, waan kaikilla Ranskan radoilla yht’aikaa. Siinä oli lakon tärkein opetus Ranskan järjestyneille työmiehille.”   ”…lakko joka tapauksessa kaiwaa maata pois Ranskassa hallitsewan porwari-joukkion jalkain alta. Ja siinä oli sen wallankumouksellinen merkitys.”

Seuraavana vuonna kuitenkin korotettiin rautatieläisten palkkoja ja tehtiin eläkeuudistus. Edut, jotka rautatieläiset lakkoilemalla saavuttivat, jäivät voimaan vaikka rautatiet valtiollistettiin ja SNCF perustettiin vasta 80 vuotta sitten.  

Muinaisten rautatieläisten vaatimukset eivät  nykyihmisestä vaikuta kohtuuttomilta – kenties siitä on kiittäminen juuri näitä peräänantamattomia lakkoilijoita. Mistäpä tietää,  jos tälläkään kertaa sinnikkäät rautatieläiset eivät anna periksi -  maksoi mitä maksoi - eikä eläkeikää Ranskan rautateillä onnistuta pidentämään. Ehkä jonain päivänä 50 vuoden eläkeikä koskeekin yleisesti kaikkia työssä käyviä. Joka tapauksessahan yhä useampien työpaikkojen ennustetaan häviävän tekniikan kehityksen seurauksena eikä työtä välttämättä riitä kaikille.  

Ranskalaisten mielenlaadun hyvin tunteva presidentti Macron kuulemma pysyy tulevasta lakkoaallosta huolimatta coolina. Toteaa vain: ”Haluamme muutosta, mutta valitamme muutoksista – siinäpä Ranskan paradoksi”.  Hän on kyselyjen mukaan vielä tällä hetkellä  suositumpi kuin edeltäjänsä, mutta miten lienee tilanne kesäkuun lopussa. 

Lue lisää:
https://www.thelocal.fr/20180326/french-rail-strikes-here-are-the-37-days-to-avoid-travelling-by-train
http://www.cestlagreve.fr/
http://www.grevesncf.fr/ https://www.jstor.org/stable/3777609?seq=1#page_scan_tab_contents
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613368.html?ref=rss

http://www.ihs.cgt.fr/IMG/pdf_1726_CIHS_115.pdf
Ranska kieltää ammattiliittojen mielenilmauksen Pariisissa  https://yle.fi/uutiset/3-8976750
Juna no 42 , 20.10.1910  -  Digitoidut aineistot – Kansalliskirjasto
Kaleva 20.10.1910 Digitoidut aineistot – Kansalliskirjasto
Työ  1.11.1910 Digitoidut aineistot – Kansalliskirjasto
https://information.tv5monde.com/info/la-sncf-une-icone-francaise-en-peril-222184
https://www.la-retraite-en-clair.fr/cid3198285/retraite-agents-sncf.html
http://www.lemonde.fr/les-decodeurs/article/2018/03/16/la-retraite-des-cheminots-un-regime-special-largement-deficitaire_5272123_4355770.html
https://www.cheminotcgt.fr/la-federation/un-peu-dhistoire/ https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautatie#Historia
https://www.pinterest.co.uk/pin/620230179901461816/