Ikkunan alla vihdoinkin tapahtuu, mutta onko ekoilu jo pois muodista?

Le Rayn katto saa kyytiä 11. lokakuuta 2017

Viime vuonna ja vielä keväällä ehdin suorastaan riehaantua luvassa olevista kiintoisista näkymistä,  kun uutisoitiin, että  miltei ikkunamme alla aletaan rakentaa ekokorttelia, Eco quartier du Rayta. Kortteli tulee entisen ja nizzalaisille kovin rakkaan tai oikeammin pyhän  jalkapallostadionin tilalle. Uusi, upea stadion Allianz Riviera valmistui jo neljä vuotta sitten Nizzan länsilaidalle.

Samaan aikaan myös Helsingin huushollimme ikkunasta on seurattu uuden alueen, Vallilan Konepajan rakentamista. Sen yhteydessä en muista kuulleeni edes ekoiluun viittaavaa kuiskausta eikä eko-sanaa tai ympäristöarvoja ole mainostettu myöskään naapuriimme Pasilan aseman paikalle nousevan Triplan yhteydessä.  Siksi Nizzan ekokortteli tuntuikin niin hienolta ja esimerkilliseltä hankkeelta. Puhumattakaan, että Nizzaan oli nousemassa vielä isommin peräti  Ekolaakso, Eco Vallée.  Ja olihan Nizza kaiken lisäksi julistautunut  koko Välimeren alueen ekoilujohtotähdeksi. 

  

Missä eko luuraa?

Valitettavasti nyt kuitenkin haiskahtaa siltä, että suuresti rummutettu ekoilu lienee Nizzankin Le Raylla   romukoppaan heitettyä sanahelinää.  Vielä keväällä Ekokortteli Le Ray löytyi netistä viheralueineen ja vihreällä kuorrutettuine kerrostalosuunnitelmineen.  

Vuosi sitten näytti siltä, että työt vihdoin käynnistyvät, kun paikalta purettiin korkeat valopylväät ja pari huteraa katsomorakennelmaa. Siihen se sitten jäikin. Yksi valopylväs ja suurin osa katsomoista jätettiin purkamatta eikä muutakaan tapahtunut.

Keväällä kerrottiin, että rakentamisessa ei oltu päästy alkuun, koska vanhasta stadionrakennuksesta löytyi pääskysenpesiä.  -  Varsin ekomainen syy,  joskin se vaikutti tekosyyltä.  Stadion sai rauhassa ottaa kesällä vastaan pääskystenpesien asukkaat. Pesiä ei häiritty. Nyt asukit lienevät jo siirtyneet etelämmäksi. Muuta ei ekokorttelin suhteen näyttänyt tapahtuvan.

Kunnes kesän lopulla stadionin rikkaruohoja kasvanut nurmikenttä  kuorittiin lähes kokonaan pois. Sen alla ollutta sepeliäkin on kaavittu kasoiksi.  Välillä näkee kaivinkoneita työn touhussa kuormaamassa sepeliä tai muuta jätettä.  Viime viikolla nosteltiin ison nosturin avulla stadionin katolle jonkinlaisia metalliverkkoja, jotka laskettiin katolta käsin kai katsomon suojaksi. Ei kuitenkaan suojaamaan kuin puolta katsomoa.  Kenties näin varmistetaan, etteivät betonilohkareet leviä  laajalti stadionia purettaessa.   

Ensimmäinen katsomon katon osa on pamautettu alas

Juuri kun alkoi taas kerran vahvasti tuntua siltä, että uuden korttelin rakentaminen ei varsinaisesti kuitenkaan edisty, tänään jysähti.  Työmaalta kuului erityisen kovaa kolinaa. Siellä romautettiin isoa katsomon kattoa alas. Kaikkiaan katsomon katosta paukautettiin alas kolme osaa. Viimeinen osa jäi törröttämään paikoilleen  ehkä huomiseen, ehkä hamaan tulevaisuuteen.

Hiljaa hyvä tulee – jos tulee

Verrattuna vaikkapa kotikorttelissamme Helsingissä samaan aikaan tapahtuvaan rakentamiseen on vaikuttanut siltä, että  etanatkin purkaisivat nopeammin stadionia kuin  nyt näyttää tapahtuvan. Paikalla näyttää  pyörivän useita kaivureita yms. ja miehiäkin on kerralla tepastelemassa ympäriinsä ainakin kymmenen ellei enemmänkin. Mutta varsinaista tulosta ei ole oikein näkynyt tänne meille asti. 

Menee myös päiviä, ettei paikalla  näy ketään. Niinhän nytkin jäi mananaan tuo katon neljännen palan tiputtaminen.  

Täältä  naapurikorttelista seuraten ei  tietenkään voi tietää, mitä paikalla oikeasti tapahtuu silloin kun mitään ei näytä tapahtuvan. Ehkä pidetään luppopäivää, ehkä lakkoillaan tai on luova tauko, ehkä  ollaan seminaarissa tai aivoriihessä..... 

Työpäivät näyttävät alkavan joskus klo 8 ja 9 välillä. Puolilta päivin pidetään  noin parin tunnin lounastauko ja sitten jatketaan vielä tunti, pari. Noin klo 15 vauhti alkaa hiljetä ja pillejä kai aletaan laittaa pussiin. Ehkä väliin vielä mahtuu kahvitaukojakin.  Ennen kuin kello on 16, hommat on lopetettu.  Ranskassahan otettiin muutama vuosi sitten käyttöön  35-tuntinen työviikko. Ehkä se toimii näin. Ja kuten sanottu, voihan olla, että kaikki ahkerointi ei vain kertakaikkiaan näy meille saakka.    

Joskus elokuulla paikallislehti julkisti kuvan, miten ison katsomon punaiset muovi-istuimet oli irrotettu poisvientiä varten. Kasat olivat pitkin katsomoa sen jälkeen vielä ehkä noin  kuusi viikkoa ennen kuin  muoviromu kyydittiin pois stadionilta.

Muovi-istuimet odottivat kyyditystä puolitoista kuukautta

Jotain näkyvää ja valmistakin saatu aikaan: stadionin aitaan on ilmestynyt kaksi taulua joissa näytetään mitä alueelle  on tulossa.  Ekokorttelista ei kylläkään mainita mitään. Alueen nimi on nyt Le Ray ilman kortteleita ja ekoja. 

Ekokorttelisuunnitelma keväällä 2017. (Ei enää nähtävillä)

Rayn korttelisuunnitelma stadionin aidassa syksyllä 2017

Teksti kertoo että alueella säilytetään urheilullinen ja yhteisöllinen identiteetti.  Ja yllätys, yllätys: tähän rakennetaankin uusi suuri jalkapallokenttä!   Plakaatissa on kuva pallokentästä ja sen sijainnista. Uusia katsomoita ei rakenneta. 

 Alueelle on rakennusluvan mukaan edelleenkin tulossa myös asuinrakennuksia. Mutta vieläköhän ne vihertävät?

Ei auta kuin googlata.

Selitys hitaudelle?

Netistä löydän Rayn ystävien fb-sivun, jossa näkyykin tämä jalkapallokenttäuutinen.  Pormestari kuulemma on kuullut ihmisten mielipiteitä ja niiden pohjalta suunnitelmaa on ’tarkennettu’. Hm, mitkäs vaalit nyt on tulossa?  

Urakoitsija, joka mainittiin aikaisemmin asuntojen rakentajana, näyttää sen sijaan omilla nettisivullaan viettävän hiljaiseloa. Siellä esitellään edelleen vain epämääräinen yhteenveto suunnitelmasta kuten vuosi sitten. Rakentamisen ajankohdasta tai asuntojen ostomahdollisuudesta ei ole mainintaa. Lienevätkö jo  heittäneet pyyhkeen kehään?

Arvelin vetkuttelua hämmästellessäni  sen syyksi eri maiden työkulttuurien eroja. Sanovathan täkäläiset itsekin että tämä on Etelää, mikä selittää aina kaiken, mikä on toisin kuin pohjoisempana. 

Mutta sittenpä osuinkin tietoon, mikä  ehkä on järkeenkäypä selitys vetkuttelulle. Ihmeellistä, ettei tästä ole enemmän puhetta Rayn ystävien fb-sivulla, vaikka asian julkistuksesta on jo pari kuukautta. Myöskään aina valpas Nice Matin ei ole pitänyt melua asiasta.

Aluehallinnon sivustolta näet löytyy Nizzan kaupungin tilaama raportti, joka on julkistettu kesäkuun lopussa. Raportti Demande de dérogation à la protection d’espèces animales : Oiseaux, Chauves-souris et Reptiles  käsittelee Le Rayn alueelta löytyneitä eläinlajeja - lintuja, lepakoita ja matelijoita.  Epäilemättä raportin laadinnalla on yhteys viime syksyiseen eläkeläisrouvien tekemään huomioon pääskysenpesistä  betonisen katsomorakennuksen yläosissa.  

Tuolla oikealla, katsomorakennuksen yläosissa havaittiin viime syksynä pääskysenpesiä

Tämän 102-sivuisen raportin kokoaminen on varmaakin estänyt töiden aloittamisen. Ja kenties nytkin, kun hommat etenevät todella verkkaiseen tahtiin, katsotaan joka kivenmurikan alta, onko siellä ehkä jokin koppakuoriainen tai muurahainen hengenvaarassa, ettei vain tapahdu eläinsuojelurikosta.

Ihailtavaa luonnosta huolehtimista!  

Saan raportista käsityksen, että betonikatsomon rakenteen rapautunut murtuma on erityisen tärkeä tutkimuksissa löydetyille yhteensä kahdeksalle lepakkoyksilölle.  Olkoonkin että raportissa todetaan tämän lepakkolajin olevan melko tavallinen tällä alueella, on tietenkin tärkeää, etteivät raukat joudu kodittomiksi, kun 7-kerroksisen kerrostalon korkuinen betonimöhkäle puretaan.   Vähemmästäkin lepakonystäviltä menee yöunet.  

Samoja otuksia liitelee meidänkin tontillamme pimeällä, joten katsomorakennus ei liene ainoa paikka missä niitä asustaa, mutta näille kahdeksallehan stadionrakennus on juurikin se oma kotikontu.  

Paikalta löydettiin myös sisiliskoja. Nekin ovat raportin mukaan yleisiä näillä seuduin. Tottakai liskotkin  haluavat asua synnyinseudullaan. Lisäksi on jokin  gecko-laji löytynyt, joka on suojeltu Ranskassa. Raportista ymmärrän, ettei tämäkään laji ole kovin uhanalainen. Ylipäätään tästä monien asiantuntijoiden voimalla tehdystä, epäilemättä suuritöisestä ja kalliista raportista voi päätellä, että paikalta löydetyt eläinlajit eivät ole sukupuuttovaarassa vaikka rapautuva betoninen kolossi  puretaankin. Luulisi, että tätä tietoa olisi kannattanut jakaa luonnonystäville jotta he olisivat voineet nukkua  rauhassa yönsä.

Tähän saakka raportti on varmaan samantyyppinen jollaisia voisi odottaa näkevänsä Suomessakin. Joskin meillä ehkä saattaisi olla harvinaista, että moinen selvitys tehtäisiin kaupunkialueella, joka on rakennettu tiiviisti jo kai  90 vuotta  sitten ja jossa purkua odottava rapautuva betonijärkäle on ollut vuosikymmenet asvaltin eikä villin luonnon keskellä.  

Ekstreemiä ympäristöystävällisyyttä

Mutta yllätys odottaa, kun raporttia lukee pitemmälle.  Mikäli oikein tulkitsen, raportissa tehdään johtopäätöksiä, joihin ei ehkä suomalaisessa kaupunginhallinnossa riittäisi kanttia.

Kyseinen asiakirja nimittäin edellyttää, että urakoitsija tekee poistuvien pesimispaikkojen tilalle keinotekoisia pesimispaikkoja pääskysille.  Ne sijoitetaan lähistön kirjastorakennuksen ja päiväkodin räystäiden alle sekä läheiseen Chambrunin puistoon. Niiden tulee olla valmiina kun muuttolinnut saapuvat ensi keväänä.  Raportista myös selviää, mitkä valmistajat pesiä tekevät.

Eikä siinä vielä kaikki:  tuleviin uudisrakennuksiin on järjestettävä asuinpaikkoja lepakoille niin että lepakonpesät integroidaan rakennusten arkkitehtuuriin. Samoin liskoille pitää tehdä rakennusten kivijalkoihin (kyllä, itse rakennuksiin) auringon puolelle koloja yms. joihin ne pääsevät asustelemaan. Lisäksi kaupunki vielä kieltää isojen lasiliukuovien toteuttamisen uudisrakennuksiin, koska pikkulinnut usein törmäävät tällaisiin kohtalokkain seurauksin.

Tämän luettuani voi vain onnitella tulevia asukkaita siitä, ettei paikalle ole ehtinyt pesiytyä mikään käärmelaji tai suojelua vaativa torakkayhteisö. (Pariisissahan  taitaa metron uumenissa majailla jokin uhanalainen torakkalaji).

Tällaiset vaatimukset sopivat täydellisesti ekokorttelin luonteeseen. Liekö sitten lepakkojen pesäpaikka varsinainen asuntojen myyntivaltti luonnosta vieraantuneille kaupunkilaisille.  Mielestäni Nisari ei ole hiiskunutkaan raportista ja lepakkoluolavaatimuksesta, vaikka alun perin juuri ilmeisesti lehden hutkivat journalistit toivat agendalle tätien äkkäämät pääskysenpesät.   

Ihme ja kumma, 102-sivuisen pääskys-, lepakko-  ja liskomyönteisen raportin lopussa todetaan - epäilemättä  vastoin valittajien alkuperäistä tavoitetta -  että stadionrakennus tulee purkaa, koska se on jo sen verran huonossa kunnossa, että se on vaaraksi ihmisille.  Kun tietää, että tässä kaupungissa pesii monenlaisia ammattivalittajien porukoita, eläinlajien kartoitus saattaakin olla jonkinlainen valittajilta suut tukkiva strategia. 

Niin ekomyönteinen Nizza ei tietääkseni ole, että moinen  perusteellinen liskojen ja lepakoiden suojelu olisi systemaattista kaikilla rakennuspaikoilla.  Sivusta seuraajan mielestä uhanalaisia lajeja helpoiten löydetään ja suojelua vaaditaan silloin kun jokin projekti ei miellytä, esimerkiksi jos ’luonnonystäviltä’ menee rakennusten tieltä ilmaisia autopaikkoja.  Valituksetkin tehdään sopivasti juuri viime hetkellä, jolloin suunnitelmien toimeenpano viivästyy työläitten selvitysten vuoksi mahdollisimman paljon.  

Lisko- ym. selvitykset huomioon ottaen pidän todellisena ihmeenä, että Le Rayn stadionin neljä vuotta sitten korvannut uusi, valtava jalkapallostadion onnistuttiin polkaisemaan nopeasti paikalleen. Tuon syrjäisen alueen pusikoissa ei liene ollut paljonkaan rakennuksia tai asvalttia, joten paikalla on täytynyt muhia valtavat määrät kaikenlaisia liskoja, lepakoita,  lintuja, sammakoita  ja muita. Missähän  olivat silloin eläintensuojelijat, kun aluetta alettiin rakentaa?  

Ei tullut takkia, tuli tuluskukkaro

Toisaalta, jos tuosta typistetystä ekokorttelista jota ei enää edes ekoksi kutsuta, ikinä tulee valmista, niin tällainen biodiversiteetistä huolehtiminen on todella  esimerkillistä.  Siitä tulee lisäksi hyvä ekotarina markkinointiin.  Muutamaan puskaan typistetyn ekoviheralueen sijaan markkinoinnissa voidaan huomio kiinnittää tarkoin vaalittuun alueen biodiversiteettiin.  Saa nähdä, muistavatko  kiinteistönvälittäjät myös hehkuttaa rakennusten räystään alla olevia lepakkoluolia.      

Että se siitä ekoilusta. Ehkei se koskaan saanutkaan konkreettisia ilmenemismuotoja mainittua selvitystä ja siinä edellytettäviä toimenpiteitä enempää.  

Juuri jossain toisessa uutistekstissä  puhuttiin alueesta, joka vielä jokin aika sitten oli Ecovallée, nyt vain pelkkä Nice Vallée.   Sielläkin ekoilu taitaa olla vähän niin ja näin. Heinäkuussa kerrottiin, että  että Eco Vallée -hanketta oli ajettu ilman että alueella tehtiin mitään ympäristöselvityksiä. Hanketta moitittiin jo alkuun että se betonoi alueen. Ilmeisesti sielläkin nyt tehdään selvityksiä.

Niin ne asiat muuttuvat.  

Samaan aikaan toisaalla: Pariisissa on juuri oikeasti juhlittu  ekokorttelin (http://boucicaut.fr/)  avaamista. Sentään jossain mennään juhla/vaalipuheita pidemmällekin.